Työpaikat ja ihmiset ovat erilaisia, ja työkulttuurin oppii vasta käytännön kautta. Usein työ tehdään yhdessä toisten kanssa tai ainakin niin, että koko työyhteisön panosta tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta työ voi olla itsenäistä, mutta silloinkin yleensä esihenkilön valvonnan ja ohjauksen alaisena.
Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi sekä oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kunnioittavasti kohdelluksi. Menestyäksesi työelämässä ja sen muutoksissa tarvitset sopivan osaamisen, taidot ja oikean asenteen.
Kun töihin on hyvä ja helppo tulla, työ sujuu ja työssä viihtyy. Aika lentää kuin siivillä. Oma asennoituminen on olennaista, ja siihen pystyy vaikuttamaan paitsi jokainen itse, myös työkaverit ja työnantaja. Motivaatio tehdä työtä syntyy ja kehittyy eri ihmisillä erilaisista asioista, mutta vähintäänkin sitä lisää mielekäs työ, riittävät resurssit, oikeudenmukainen palkkaus, hyvä johtaminen ja työtä tukeva työyhteisö.
Tarvittavan ammattitaidon voi hankkia koulutuksen lisäksi myös työssä oppimalla. Molemman tavat ovat arvokkaita ja tarpeellisia hyvän työyhteisön näkökulmasta. Työelämässä joutuu jokainen oppimaan uutta ja pitämään ammattitaitoaan yllä. Joku jopa eri syistä johtuen opettelemaan kokonaan uuden ammatin.
Työn vaatimukset, uudet menetelmät ja työvälineet edellyttävät täydennyskoulutusta ja osaamisen päivittämistä. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia henkilöstön perehdytyksestä, koulutustarpeiden selvittämisestä ja jossain tapauksissa myös velvollisuus kustantaa ko. koulutus. Yhtä tärkeää on itse pitää yllä ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Tarkista työpaikkasi ohjeet ja käytännöt sekä työehtosopimuksesi kirjaukset.
Osaamista kehittämään -opas
Kunta-alan koulutussopimus
On vaikea löytää ammattia tai työtehtävää, jossa ei tarvitse ollenkaan olla tekemisissä muiden ihmisten, kuten asiakkaiden, työkavereiden ja esihenkilön kanssa. Kaikkien kanssa ei tarvitse ystävystyä, mutta kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen ja pystyä hoitamaan työasiat sujuvasti.
Keskeistä vuorovaikutuksessa on, että kaikki osapuolet antavat oman panoksensa, oli tämä sitten yhteistä ideointia, yhteisten käytäntöjen sopimista, tiedottamista tai viestintää tms. yhdessä tehtävää tai keskusteltavaa asiaa. Vuorovaikutusta parantaa mm.
Oma-aloitteisuus ei tarkoita sooloilua työpaikalla vaan sitä, että hoitaa sovitut asiat työaikanaan ja tarttuu annettuun tehtävään. Kun jokainen tuntee työnsä tarkoituksen, tavoitteet ja työmenetelmät, ei esihenkilön tarvitse erikseen ohjata jokaista työvaihetta tai tehtävää. Itsensä johtamisessa tarvitaan mm. organisaation ja työtehtävien tavoitteiden tuntemista, joustavuutta, muutoskykyä, halua oppia, stressin sietokykyä ja kuormituksen hallintaa.
Yhteinen ideointi ja vähintäänkin oman työn kehittäminen pitäisi kuulua jokaisen työnkuvaan. Parhailla työpaikoilla tätä tuetaan, annetaan aikaa ja resurssia ja esihenkilö kannustaa luovuuteen ja innovointiin. Monessa työpaikassa myös palkitaan henkilöstöä kehittämisestä ja ideoinnista.
Alkaa olla harvinaista, jos joku tekee koko työuransa samassa työpaikassa, samassa tehtävässä. Työ muuttuu, jotain työtä ei enää jatkossa tehdä, uutta tulee tilalle ja vähintäänkin työmenetelmät ja -välineet kehittyvät. Vahvoilla ovat ne, jotka valmistautuvat muutoksiin pitämällä yllä omaa osaamistaan ja asennettaan.
Muutoksen hallinta edellyttää tietoa tulevasta. Kun henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, muutos onnistuu paremmin. Jos voi luottaa siihen, että oma tulevaisuus on turvattu, niin henkilöstö sitoutuu varmimmin muutoksiin ja joustaa mahdollisuuksiensa mukaan.
Työelämä muuttuu pikku hiljaa, halusimme tai emme. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, onko se epävarmaa vai turvallista.
Työelämätaitoja on paljon. Kaikkia yhdistää se, että niiden avulla voi taklata työelämässä ahdistavat ja sitä hankaloittavat asiat. Näiden lisäksi on tärkeää, että työn ja muun elämän välinen tasapaino on kunnossa.