Työllisyyspalvelut

Valtiolta 1.1.2025 siirtyneille palkansaajille maksetaan kokonaispalkkaa siihen saakka, kunnes palkka muunnetaan kunta-alan palkkausjärjestelmään. Uusi palkkausjärjestelmä on otettava kunnissa käyttöön 1.10.2025, johon mennessä myös kokonaispalkat on muunnettava. Uudessa palkkausjärjestelmässä työntekijän tai viranhaltijan varsinainen palkka muodostuu tasopalkasta ja mahdollisista lisistä, kuten tasolisistä ja henkilökohtaisesta lisästä.

Olennaista on, että palkansaajan varsinainen palkka ei saa palkan rakenteen muuntamisen takia muodostua kokonaispalkkaa pienemmäksi. Varsinainen palkka voi olla kokonaispalkkaa suurempi, mutta ei pienempi. Palkan määrään voi tulla muutoksia myös tehtävämuutosten takia. Tällaisissa tilanteissa kannattaa olla yhteydessä Jytyn paikalliseen luottamusedustajaan.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Jyty ja muut kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet yhteiset ohjeet siitä, miten valtiolta siirtyneiden palkat muunnetaan KVTESin mukaiseksi. Nämä ohjeet löytyvät KT:n yleiskirjeestä

Valtiolta kuntiin siirtyneen henkilöstön palvelussuhteen ehdot ovat valtion palveluksessa määräytyneet valtion virkaehtosopimuksen mukaan, ja työaikamuotona on ollut virastotyöaika (36 h 15 min/viikko). Siirtymisen myötä sovellettavaksi työ- ja virkaehtosopimukseksi on vaihtunut kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), jossa työaikamuodot ovat erilaisia. Työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen onkin tarkoittanut mm. siirtyneeseen henkilöstöön sovellettavan työaikamuodon määrittelemistä uudelleen.

Käytännössä työllisyyspalveluissa noudatetaan tehtävistä riippuen joko toimistotyöaikaa (saman pituinen kuin valtiolla noudatettava virastotyöaika) tai yleistyöaikaa (38 h 15 min/viikko). Toimistotyöaikaa noudatetaan pääosin hallinnollisissa tehtävissä. Työnantajia edustava KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt – mm. Jyty – neuvottelivat alkuvuonna 2025 yhteisistä ohjeista työaikamuodon valintaa helpottamaan. Yhteisiä ohjeita ei kuitenkaan saatu aikaan, joten työnantajat ovat perustaneet omat ratkaisunsa KT:n yksipuolisiin ohjeisiin.

Jytyn luottamusedustajat käynnistävät paikallisneuvotteluita kunnissa. Jos ratkaisua ei löydy paikallisesti, Jyty vie asiat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa käytäviin keskusneuvotteluihin. Jos keskusneuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen työajasta, Jytyllä on mahdollisuus viedä asia työtuomioistuimeen.

Jyty on jättänyt ensimmäisen keskusneuvottelupyynnön yhden työllisyysalueen työaikamuodosta.

Työllisyyspalvelutehtävissä sovellettavista työaikamuodoista on tullut paljon kyselyitä Jytyyn, ja jytyläiset luottamusedustajat ovat käyneet työllisyysalueilla neuvotteluja työnantajien kanssa siitä, mitä työaikamuotoa missäkin tehtävissä tulisi noudattaa.

Jyty on kartoittanut tilannetta kyselyllä. Tällä hetkellä Jytyssä selvitetään mahdollisuuksia riitauttaa työnantajien ratkaisuja ainakin niissä tapauksissa, joissa työllisyyspalveluiden henkilöstöä on siirretty yleistyöaikaan selvittämättä tehtävien sisältöä ja toimistotyöajan käytön mahdollisuutta.

Jos epäilet, että työaikamuotosi tai palkkasi on virheellinen, ole yhteydessä alueesi jytyläiseen luottamusedustajaan. Lisätietoja voit kysyä myös Jytyn työsuhdeneuvonnasta.

Työvoimapalveluiden henkilöstön työnantaja vaihtui kunnaksi tai kuntayhtymäksi. Samalla valtion virka- ja työehtosopimus vaihtui 1.1.2025 kunta-alan yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi (KVTES). Kuntasektorilla pääsopijajärjestöjä ovat Julkisen alan unioni JAU (Jyty ja JHL), JUKO ja Sote (Tehy ja SuPer). Kuntasektorin luottamusmiehet ovat vain näiden järjestöjen asettamia.

Jyty on pääsopijajärjestö JAUn jäsenjärjestö, ja se voi asettaa kuntiin ja kuntayhtymiin luottamusmiehiä. Jytyllä ja Prolla on yhteistyösopimus työllisyysalueille siirtyvien Pron jäsenten edunvalvonnasta. Jytyläiset luottamusmiehet edustavat siis Jytyn ja Pron työllisyyspalveluissa työskenteleviä jäseniä. Jytyllä on myös jäseniä työvoimapalveluissa, mm. työllisyyden kuntakokeilun kunnissa. Jyty hoitaa työllisyyspalvelujen henkilöstön edunvalvontaa myös keskustasolla.

Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan KVTES:iä heti siirtymisestä lukien. Ns. aikaistussopimuksessa on sovittu siirtymäajan määräyksistä mm. palkkojen, työaikojen ja vuosilomien osalta.

Huom. Jokainen kunta on oma työnantajayksikkönsä, joka päättää KVTES:n rajoissa mm. palkkauksesta ja työaikamuodosta sekä muista henkilöstöpolitiikkaan liittyvistä asioista.

Työvoimapalvelut siirtyivät kuntien hoidettavaksi, joten on tärkeää, että edunvalvontaosaamista on nimenomaan kuntien sopimusjärjestelmästä ja muista edunvalvonta-asioista. Jyty kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä TE-uudistukseen liittyvistä asioista, ja monilla työllisyyden kuntakokeilun paikkakunnilla on toimii jytyläisiä luottamusmiehiä. Jyty on myös mukana TE-uudistuksen henkilöstöverkostossa ja muutosvalmennuksen ohjausryhmässä.

Henkilöstöä siirtyi kuntiin useasta valtion virastosta: TE-toimistoista, ELY-keskuksista, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksesta ja KEHA-keskuksesta. Henkilöstö siirtyi uusien työvoimaviranomaisten palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön siirtymiseen liittyi monia yhteistoimintaneuvotteluita, joiden aiheena ovat kutakin muutosta koskevat asiat.

On kuitenkin hyvä muistaa, että uudistuksessa ei ole tavoiteltu henkilöstövähennyksiä – päinvastoin, on todennäköistä, että kunnissa tarvitaan lisähenkilöstöä työvoimapalveluihin. Yhteistoimintaneuvotteluihin sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoiminnasta annettua lakia. Henkilöstöä yhteistoiminnassa edustavat Jytyn ja muiden pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet.

Jytyllä on oikein hyvä ja jatkuva yhteistyö kuntatyönantajien kanssa valtakunnallisesti KT:n kanssa ja paikallisesti. Jyty on kunta-alan pääsopijajärjestön jäsenjärjestönä mukana kaikissa neuvottelupöydissä.

Jyty pyrkii olemaan ratkaisukeskeinen ammattiliitto. Pyrimme löytämään sellaisia neuvottelutuloksia, jotka ovat parhaita mahdollisia jäsenille, mutta myös sellaisia, jotka työnantaja pystyy hyväksymään. Pyrimme löytämään ratkaisuja rakentamalla, emme repimällä.

Palkanmaksupäivä vaihtelee kunta-alalla työnantajittain. KVTES:n mukaan lähtökohtana on, että palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä ja määräaikaisille kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työnantaja voi kuitenkin määrätä palkanmaksun ajankohdasta toisinkin.

Työajan pituus perustuu yleensä työ- ja virkaehtosopimukseen. Valtion palveluksessa olevien palkansaajien työajan pituus määritellään valtion virka- ja työehtosopimuksessa. Liikkeen luovutuksessa sovellettava virka- ja työehtosopimus voi vaihtua ja usein vaihtuukin, kuten tässä tapauksessa. Sovellettavaksi virka- ja työehtosopimukseksi vaihtui kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES, jonka määräykset eroavat valtion sopimuksesta. Näin ollen uuden työnantajan on yhteensovitettava siirtyneen henkilöstön palvelussuhteiden ehdot soveltamansa työ- ja virkaehtosopimuksen ehtoihin.

Työnantajalla on ns. tulkintaetuoikeus eli oikeus esittää ensimmäinen ja väliaikainen tulkinta työehtosopimuksen soveltamisesta, esimerkiksi sovellettavasta työaikamuodosta. Ammattiliitolla on kuitenkin sopijapuolena oikeus kyseenalaistaa työnantajan tulkinta ja saattaa se lopulta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Olennaista on, että työnantajien tulkinnat sovellettavasta työaikamuodosta eivät siis ole lopullisia.

Jos työtuomioistuin tuomiolla vahvistaisi, että tietyissä tehtävissä oikea työaikamuoto olisi toimistotyöaika, tuomion myötä sopimuksen valtakunnallista soveltamiskäytäntöä olisi mahdollista oikaista. Työtuomioistuinprosessi on kuitenkin hidas, ja sitä edeltävät paikallis- ja keskusneuvottelut, jotka ovat oikeusprosessin edellytys.