Jytyn kansainvälinen edunvalvonta on osa liiton laajaa edunvalvontaa. Globaalin markkinatalouden maailmassa eurooppalaiset päätökset vaikuttavat myös suomalaisten arkeen ja työelämään.
Verkkokauppojen suosion kasvun myötä suomalaiset ostavat toisella puolella maailmaa tuotettuja tuotteita ja tavaroita aiempaa enemmän. Myös työvoima liikkuu eri maiden välillä.
STTK:n koordinoima edunvalvonta tapahtuu palkansaajakeskusjärjestöjen EU-edustuston kautta. FinUnions Brysselissä valvoo suomalaisten palkansaajien etuja Euroopan integraatioon liittyvissä asioissa ja välittää Euroopan unionia koskevaa tietoa taustajärjestöilleen. FinUnions seuraa työmarkkina-asioita Euroopan unionin toimielimissä yhteistyössä suomalaisten palkansaajajärjestöjen kanssa ja pitää yllä suhteita vaikuttajiin, joiden kautta saadaan tietoa ajankohtaisista, eurooppalaiseen sekä globaalin edunvalvontaan liittyvistä kysymyksistä.
Pohjolan julkisalojen ammatillinen yhteisjärjestö NOFS, koordinoi 45 pohjoismaisen julkisalojen ammattiliiton kansainvälistä toimintaa. NOFS edustaa noin 2,4 miljoonaa työntekijää. NOFSin tarkoituksena on vaikuttaa sekä Julkisalojen kansainvälisen liiton (PSI) että Euroopan julkisalojen liittojen federaation (EPSU) toimintaan.
Euroopan julkisalan liittojen federaatio, EPSU, edustaa yli 8 miljoonaa henkilöjäsentä. EPSU:n asialistalla ovat olleet mm. potilasoikeusdirektiivi ja työaikadirektiivi, EY-tuomioistuimen ratkaisut sekä alakohtaisen ja alojen välisen sosiaalidialogin seuranta ja kehittäminen.
Julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n (Public Services International) yli 700 jäsenliittoa ja niiden yli 30 miljoonaa henkilöjäsentä ympäri maailmaa toimivat monipuolisesti julkispalvelualoilla. PSI:n ja sen jäsenliittojen yhteistyö on usein kampanjapohjaista, tutkimukseen ja koulutukseen pohjautuvaa toimintaa. On tärkeää, että ammattiliittojen välinen solidaarisuus toteutuu maailmanlaajuisesti.
Jyty on myös Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen jäsen (SASK). Kaikkialla maailmassa ihmisillä tulisi olla oikeus kunnon työhön. Työstä tulee maksaa elämiseen riittävää palkkaa. Kenenkään ei tarvitse riskeerata henkeään tai terveyttään työtä tehdessään. Kehittyviin maihin tarvitaan vahvoja ammattiliittoja valvomaan työntekijöiden etuja. SASKin kautta suomalaiset ammattiliitot ovat mukana ammattiyhdistysliikettä tukevissa hankkeissa kehittyvissä maissa. SASK toimii kehityspoliittisena vaikuttajana. Sen yhtenä tavoitteena on, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet otetaan käyttöön työpaikoilla joka puolella maailmaa.
Euroopan unionin työelämään liittyvät direktiivit vaikuttavat myös Suomeen. Komission on kuultava työmarkkinaosapuolia sosiaalipolitiikan alaan kuuluvissa asioissa. Vuoropuheluun kuuluu monia palkansaajille tärkeitä asioita kuten mm. työsuojelu, sosiaaliturva, ammatillinen koulutus ja työoikeusasiat. Euroopan Unionin tasolla tapahtuva sosiaalinen vuoropuhelu velvoittaa ja ohjaa myös suomalaista työelämää. Ammattiyhdistysliike on osa Euroopan sosiaalista rakennetta ja sosiaalinen vuoropuhelu eli sosiaalidialogi tarkoittaa työnantajien ja työntekijöiden sopimusneuvotteluja EU-tasolla.
Työmarkkinasopimuksia tehdään yksittäisillä työpaikoilla, jolloin puhutaan paikallisista sopimuksista. Työnantaja- ja työntekijäliittojen kesken tehdään työehtosopimuksia ja keskusjärjestötasolla keskitettyjä sopimuksia. Eurooppa-tason sopimuksissa on osapuolina palkansaajien eurooppalainen yhteenliittymä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajien etujärjestöt BUSINESSEUROPE ja CEEP.
Kansainvälisyys on arkipäivää työelämässä, myös suomalainen työelämä on aiempaa monikulttuurisempaa. Yhä useammin suomalaiset myös työskentelevät ulkomailla. Kaikkia työyhteisön jäseniä sekä asiakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Euroopan Unioni ja vapaa työvoiman liikkuvuus avasi eurooppalaiset työmarkkinat suomalaisille sekä myös Suomen potentiaalisena työntekopaikkana muille EU-kansalaisille. Syitä maahanmuuttoon on monia: työ, opiskelu, perhesiteet sekä humanitääriset perusteet. Maahanmuuttoviraston termistö kertoo maahanmuuttajien moninaisuudesta ja erilaisista taustoista. On tärkeää, että myös maahanmuuttajat tietävät suomalaisista työehdoista sekä lainsäädännöstä.