Palvelussuhde

Palvelussuhde ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tai viranhaltija aloittaa työskentelyn.

Palvelussuhde on yleensä toistaiseksi voimassaoleva eli vakituinen ja kokoaikainen työ- tai virkasuhde. Muut palvelussuhteet ovat epätyypillisiä kuten osa- ja määräaikaisuus, pätkätyöt, vuokratyö ja ns. nollasopimukset. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi​.

Työntekijän kanssa työnantaja tekee työsopimuksen, johon kirjataan työsuhteeseen liittyviä tietoja, kuten työnantajan tiedot, työnteon alkamisajankohta, onko kyseessä toistaiseksi voimassaoleva vai määräaikainen työ, työntekopaikka, työsuhteen ehdot ym. Työsopimuksessa viitataan usein noudatettavaan työehtosopimukseen, jolloin ei tarvitse sopia kaikista asioista erikseen.

Palvelussuhteeseen sovelletaan erilaisia työelämän pelisääntöjä, määräyksiä ja lakeja. Työlainsäädäntö ja virka- ja työehtosopimukset ovat valtakunnan tason ohjausvälineitä. Työpaikoilla on usein tehty paikallisia sopimuksia tarkentamaan tai poikkeamaan virka- ja työehtosopimuksista. Vähintäänkin on tehty paikallisia pelisääntöjä: miten meillä asiat hoidetaan? Paikallisista sopimuksista, säännöistä ja ohjeista tietää parhaiten Jytyn luottamusmies (lm) tai työsuojeluvaltuutettu (tsv).

Palvelussuhteeseen liittyy myös erilaisia poikkeustilanteita, esim. lomautus ja irtisanominen. Yleensä ne ovat työnantajan päätösvallassa olevia yksipuolisia toimenpiteitä, mutta työnantajalla on yhteistoimintalain, työsopimuslain ja viranhaltijalain perusteella velvollisuus kuulla asianosaisia ja neuvotella asiasta ennen päätöksentekoa. Kuulemisessa työntekijä/viranhaltija saa käyttää avustajana esimerkiksi luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua.