Osa-aikaisuus

Osa-aikaisuus aiheuttaa muutoksia työsuhteeseen ja sen ehtoihin. Virka- ja työehtosopimusten välillä on eroavaisuuksia osa-aikatyön osalta. Onkin tärkeää tarkistaa oma työehtosopimus. Ole tarvittaessa yhteydessä luottamusmieheesi ennen osa-aikatyöhön siirtymistä.

Osa-aikaisuuden perusteita

  • Olet voinut sopia osa-aikaisuudesta työnantajasi kanssa joko työsuhteen alussa
    tai sen kestäessä (Työaikalaki 15 §)
  • Voit olla käyttänyt lakiin perustuvaa oikeuttasi osa-aikaisuuteen (esim. osittainen hoitovapaa, osittainen varhennettu vanhuuseläke ja osatyökyvyttömyyseläke)
  • Työnantaja on voinut yksipuolisesti osa-aikaistaa sinut taloudellisin tai tuotannollisiin irtisanomisperustein

Palkkaus

Palkka maksetaan osa-aikatyön suhteessa eli palkka on x-prosenttia kokoaikaisen palkasta.

Esimerkki: Jos kokoaikainen palkka on ollut 2 000 euroa, 55 prosentin työajalla saa jatkossa palkkaa 1 100 euroa. Kaikki palkanosat (mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, työkokemuslisä) pienenevät osa-ajan mukaisesti.

Työaika

Viikoittainen työaika lasketaan osa-ajan suhteessa, esim. 38 h 45 min työajassa 55 prosentin osa-aikatyö tarkoittaa 21 t 19 min./viikko.

Työsopimuksella sovitaan työajan sijoittamisesta:

  1. Lyhennetty päivittäinen työaika: esim. ma-pe tehdään 4 tunnin 16 minuutin työpäivää.
  2. Keskimääräinen viikoittainen työaika, jolloin työnantaja voi suunnitella eripituisia työpäiviä, esim. ma 7–15, ti 8–14, ke 8–12, to 7–14 ja pe vapaa.
  3. Jaksotettu työaika eli tehdään säännöllisesti työtä vain osan viikosta tai kuukaudesta, esim. ma–ke työtä ja to–pe vapaata tai viikko töitä ja viikko vapaata. Tällä on vaikutusta vuosiloman kulumiseen. Jaksotuksesta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus.

Ylityökynnys säilyy pääsääntöisesti ennallaan eli osa-aikatyössä muodostuu ylityötä todella harvoin. Jaksotyössä on poikkeavia määräyksiä, mutta silloinkin ylityöraja on sama kuin kokoaikaisella työntekijällä.

Arkipyhä lyhentää työaikaa osa-aikatyön suhteessa (ei siis enää kokonaista päivää).

Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain tai noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Loman kuluminen muuttuu, jos työajan jaksottamisesta on sovittu (esim. viikko töitä, viikko vapaata tai ma–ke töitä, to–pe vapaa). Tällöin vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Lähtökohta on, ettei työaikajärjestely vaikuta vuosiloman pituuteen. Työnantajan on huolehdittava, että koko vuosiloma-aikaan sisältyy oikea määrä työ- ja vuosilomapäiviä. Tämä voi vaikuttaa vuosiloman myöntämiseen, esim. voit joutua pidentämään vajaaksi viikoksi tekemääsi hakemusta. Vuosilomaa ei siis voi hakea vain työpäiviksi.

Vuosilomapalkka on osa-aikaisenakin lomallelähtöhetken (ensimmäinen lomapäivä) varsinainen palkka eli se maksetaan osa-aikatyön suhteessa.

Poikkeuksen tästä muodostaa vuosi, jolloin jäädään osa-aikaiseksi tai työaika muuttuu kokoaikaiseksi. Vuosilomapalkka lasketaan tällöin keskimääräisen työaikaprosentin perusteella, joten osa-aikaiseksi siirtyvä voittaa ja kokoaikaiseksi siirtyvä häviää kyseisen lomavuoden kohdalla.

Lomaraha lasketaan palkasta. Jos laskentahetkellä työskentelee osa-aikaisena, lomaraha on myös samassa suhteessa pienempi.

Osa-aikaisen asema mm. työsopimuslain perusteella

  • Osa-aikaista ei saa syrjiä eikä asettaa muita huonompaan asemaan osa-aikaisuuden perusteella.
  • Jos työnantajalla on tarve teettää lisätyötä, on sitä tarjottava ensisijaisesti osa-aikaiselle työntekijälle.
  • Osa-aikaisille tulee tarjota samat mahdollisuuden hakeutua vapautuviin työpaikkoihin kuin kokoaikaisilla on. Työnantajan on ilmoitettava tällaisista työpaikoista yleisten käytäntöjen mukaisesti, esim. työpaikan intranet-sivustolla.
  • Jos työnantaja yksipuolisesti osa-aikaistaa irtisanomisperusteella, osa-aikainen työ alkaa vasta irtisanomisajan kuluttua.
  • Työttömyysturvalainsäädäntö turvaa vasten tahtoaan osa-aikaistetulle mahdollisuuden saada soviteltua työttömyysetuutta. Kysy tarkemmin TE-toimistosta tai Työttömyyskassa Aariasta.