Hallitusohjelmatavoitteet

Ammattiliitto Jyty painottaa laadukkaista julkisista palveluista ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista tulevalla hallituskaudella.

Mies pitää lasta sylissään

Julkisen alan työtekijöiden hyvinvointi on yhteiskuntamme kantovoima

Hallitusohjelmaa tehdään tänä vuonna hyvin erilaisessa maailmantilanteessa kuin neljä vuotta sitten. Yhteiskuntaamme uhkaavat, nopeasti etenevät terveys-, turvallisuus- ja talouskriisit ovat hallinneet viime vuosien päätöksentekoa, ja ne pysyvät politiikan polttopisteessä varmasti tulevallakin hallituskaudella.

Yhteiskuntaamme vaikuttavat nopeasti etenevien tapahtumaketjujen lisäksi monet pitkän aikavälin muutosvoimat, jotka haastavat hyvinvointimme perusteita. Eduskunta ja hallitus tekevät päätöksiä, jotka ohjaavat luonnon, talouden, teknologian ja demokratian kehityskulkua.

Epävarmuuden ja tulevaisuutta värittävien uhkakuvien edessä on tärkeää huolehtia hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista: luottamuksesta ja yhteistyöstä. Ammattiliitto Jyty pitää julkisen sektorin riittävää resursointia hyvinvointiyhteiskunnan luottamuksen perustana. Laadukkaat julkiset palvelut pitävät tämän maan pyörimässä, ja siihen tarvitaan hyvinvoivia työntekijöitä.

Luottamus edellyttää myös aktiivista yhteistyötä ja keskustelua yhteiskunnan eri osapuolien kesken. Työmarkkinayhteistyölle on luotava uudet raamit, jotta pystymme ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita nykyistä ketterämmin. Tarvitsemme uuden Suomen mallin.

Jytyn hallitusohjelmatavoitteet:

1. Laadukkaat julkiset palvelut

Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus turvattava

Sekä kuntien että hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava riittävää ja ennustettavaa. Lyhytjänteiset rahoituspäätökset ja rahoituksen leikkaukset vaarantavat henkilöstön työhyvinvoinnin, palveluiden laadun ja ihmisten luottamuksen julkisiin palveluihin.

Riittävä resursointi ja tarkoituksenmukainen työnjako

Julkisia palveluita on digitalisoitu, kehitetty ja tehostettu jo pitkään. Loputtomasti tätäkään ei voida jatkaa: asiakkaiden palveluntarpeen on oltava julkisten palveluiden keskiössä, ja suuri osa palveluista on voitava tuottaa kasvokkain.

Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava, jotta yhteiskunnan resurssit eivät kulu tulipalojen sammuttamiseen. Varhaiskasvatus, lapsiperheiden palvelut, liikuntatoimi, kirjastot ja muut julkiset peruspalvelut tuovat säästöä pitkällä tähtäimellä.

Tarkoituksenmukainen työnjako auttaa tuottamaan laadukkaita julkisia palveluita. Kun tukipalveluihin, kuten sihteeri-, talous-, hallinto- ja ict-tehtäviin, varataan riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä. On paitsi järkevää myös tehokkaampaa, että henkilöstö saa tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Julkisen sektorin työpaikkojen vetovoimasta huolehdittava

Hyvä johtaminen, henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin panostaminen sekä riittävät resurssit parantavat julkisen sektorin työpaikkojen vetovoimaa työvoimasta kilpailtaessa. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen ja kannustava. Toimiva työnjako on myös hyvä houkutin.

2) Hyvinvoivat työntekijät

Työhyvinvointi tärkeäksi mittariksi

Henkilöstön työhyvinvoinnilla ja työkyvyllä on suora yhteys organisaatioiden talouteen sekä myös kansalliseen osaajapulaan. Työssä jaksamisen on oltava päätöksenteon keskiössä. Työntekijöiden työhyvinvointi on otettava keskeiseksi mittariksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa.

Kilpailukykyinen ja kannustava palkkaus

Kilpailukykyinen ja kannustava palkkaus on veto- ja pitovoimatekijä. Palkkauksen perusteiden on oltava työntekijöiden tiedossa ja palkkatietojen läpinäkyvyyttä on lisättävä.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kehitettävä edelleen

Suomessakaan tasa-arvo ei ole vielä valmis. Sukupuolten palkkaeroa on kavennettava, raskaussyrjintää on ehkäistävä. Työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on saatava kuntoon. Kaikkien työntekijöiden sukupuolesta, alkuperästä, terveydentilasta, iästä ja muista tekijöistä riippumatta on tunnettava itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi omilla työpaikoillaan.

3) Toimivat työmarkkinat

TES-järjestelmää vahvistettava

Työehtosopimukset tuovat turvaa työntekijöille ja ennustettavuutta työnantajille sekä mahdollistavat työelämän kehittämisen yhdessä. On tärkeää, että toimivasta TES-järjestelmästä pidetään kiinni. Yleissitovat työehtosopimukset turvaavat työsuhteiden vähimmäisehdot ja ehkäisevät epäreilua kilpailua.

Työehtosopimusten puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen mahdollistaa työpaikkakohtaisten tarpeiden huomioon ottamisen. Paikallinen sopiminen edellyttää henkilöstön edustajien toimintamahdollisuuksien vahvistamista.

Ammattiliitoille kanneoikeus

Työlainsäädäntö takaa työntekijöille oikeudet, mutta käytännössä taloudellinen riski ja oikeudenkäyntien pitkä kesto estävät usein oikeuksiin pääsyn. Työntekijät voivat pelätä myös seuraamuksia työpaikalla, jos he lähtevät vaatimaan oikeuksiaan. Siksi ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ainakin luonteeltaan kollektiivisissa asioissa, kuten palkkasyrjintätilanteissa.

Uusi Suomen malli

Suomessa on luovuttu keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista, mutta tilalle ei ole saatu toimivaa uutta mallia – eikä sellaista ole yhteisesti edes yritetty luoda. Työnantajapuolen yksipuolisesti ajama vientivetoinen malli ei vastaa esimerkiksi julkisen sektorin palkkaukselliseen jälkeenjääneisyyteen ja muihin alakohtaisiin tarpeisiin. Siksi Suomessa tarvitaan laajaa yhteistä keskustelua siitä, millainen työmarkkinamalli täyttäisi niin palkansaajien, työnantajien kuin kansantaloudenkin tarpeet. Tällä mallilla on oltava työnantaja- ja palkansaajaliittojen hyväksyntä.

4) Ilmastotoimet osaksi työelämää

Oikeudenmukainen vihreä siirtymä

Ilmastotoimissa ei ole varaa hidasteluun. Ilmastopoliittista työtä on jatkettava määrätietoisesti ja osallistavasti. Siirtymä vihreään talouteen on toteutettava niin, että se koetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaiseksi. Siksi on tärkeää, että ammattiliitot ja työntekijät ovat aktiivisesti mukana muutosprosessin suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Osaamisesta ja muutosturvasta huolehdittava

Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaikuttavat työpaikkojen arkeen väistämättä kaikilla toimialoilla. Tämä edellyttää osaamista ja muutosturvaa. Työpaikoilla on ennakoitava, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella ja ilmastotoimilla on työhön, työntekijöihin ja työmarkkinoihin sekä huolehdittava työntekijöiden osaamisen kehittämisestä.

Ilmastotoimia tehtävä myös työpaikoilla

Työpaikat on otettava entistä aktiivisemmin ilmastotoimiin mukaan. Työpaikoilla on kartoitettava toiminnan ilmastovaikutuksia ja tehtävä toimenpidesuunnitelmia yhdessä työntekijöiden kanssa.