Ammattiliitto Jytyn tavoitteena eduskuntavaaleissa 2027 on reilu työelämä, joka pitää Suomen liikkeessä ja rakentaa kestävää kasvua. Vahva ja riittävästi rahoitettu julkinen sektori, korkea työllisyys ja osaaminen sekä työntekijöiden arvostus ja tasa-arvo luovat perustan hyvinvoivalle yhteiskunnalle.
Toimivat työmarkkinat syntyvät yhteistyöstä, oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta.
Julkiset palvelut ovat yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden ja yhdenvertaisuuden perusta, jonka varaan yksityinen sektori voi rakentaa kasvunsa.
Kun arki toimii – hoitoon pääsee ajoissa, paloauto ja ambulanssi tulevat paikalle hädän hetkellä, ruoantuottaja saa lomittajan avukseen, koulutuksen laatu on korkea ja kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat jokaisen ulottuvilla – yhteiskunta kestää paremmin kriisejä ja epävarmuutta.
Julkisen sektorin tuottamat ennaltaehkäisevät palvelut, kuten nuorisotyö, liikuntapalvelut ja työllisyyspalvelut luovat hyvinvointia ja säästöjä pitkällä aikavälillä.
Palvelut eivät synny ilman kestävää rahoitusta ja työntekijöitä. Ennustettava rahoitus ja riittävät henkilöstöresurssit ovat yhdenvertaisten palvelujen edellytys.
Vakaata ja riittävää rahoitusta. Valtion on turvattava kuntien ja hyvinvointialueiden talous kestävällä ja ennustettavalla rahoitusmallilla. Alijäämäkierre on katkaistava, jotta palveluja voidaan kehittää eikä rapauttaa.
Katse pidemmälle kuin yhteen budjettivuoteen. Vuosibudjetoinnin rinnalle on rakennettava uskottava, pitkän aikavälin taloussuunnitelma. Hyvinvointialueiden rahoitusmallia on kehitettävä ja palveluiden vaikutusarvioita tehtävä systemaattisesti ja avoimesti.
Resursseja varautumiseen ja turvallisuuteen. Epävarma turvallisuusympäristö edellyttää investointeja riskien tunnistamiseen ja kriisien hallintaan muun muassa pelastusalalla. Varautumisen ja huoltovarmuuden tarpeet on huomioitava pitkällä aikavälillä valtion ja hyvinvointialueiden budjeteissa – ei vasta kriisin iskiessä.
Työurat eivät pitene pakottamalla – ne pitenevät, kun työllistyminen on mahdollista ja osaaminen ajan tasalla. Ihmisille on tarjottava toimivia työllistymisen polkuja, ja työttömyys on saatava laskuun.
Työllistymisen on oltava kestävää, ei tilastokosmetiikkaa. Kuntien työllisyyspalvelut ovat avain työllisyyden elvyttämiseen.
Koulutus ja jatkuva oppiminen takaavat vakaan työuran. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa työntekijöiden osaamisen päivittäminen on yhä tärkeämpää.
Nuorten ja maahanmuuttajien varhainen kiinnittyminen työmarkkinoille sekä työntekijöiden mahdollisuus pysyviin, kokoaikaisiin työsuhteisiin on yksilön oikeus ja yhteiskunnan etu.
Työllisyyspalvelujen resurssit kuntoon. Työllisyyspalveluiden rahoitus ja riittävät henkilöstöresurssit on turvattava. Työllisyysrahastoa on kehitettävä tukemaan työllisyystavoitetta.
Työntekijöiden osaamista tuettava. Joustavat koulutusjärjestelmät ja osaamisen täydentäminen on oltava tasa-arvoisesti kaikkien työntekijöiden ulottuvilla. Aikuiskoulutustuen tilalle on luotava työuran aikaisen kouluttamisen malli, joka on laajasti eri aloilla käytössä, ja jota työnantajat tukevat.
Kestävät työurat turvattava. Pätkätyöt ja epävarmuus tai työstä ja elämästä syrjäyttäminen eivät rakenna työllisyyttä. Määräaikaisia työsuhteita edistävät lainsäädäntöuudistukset on kumottava, ja vakituisiin työsuhteisiin siirtymistä on helpotettava, ei estettävä.
Työntekijän usko tulevaisuuteen on palautettava. Työntekijän aito arvostus todentuu työelämän päätöksenteossa ja työpaikoilla. Työelämän jatkuvuus antaa yksilölle ja yhteiskunnalle turvallisuuden perustan.
Kasvu käynnistyy, kun palkalla pärjää arjessa, työelämä on reilua ja tuloerot eivät repeä. Sukupuolten palkkaerojen poistaminen on keskeinen tasa-arvokysymys ja uudistuvan työelämän perusta.
Vientivetoisen sektorin määrittämät palkankorotukset ovat liian karkea työkalu pirstaloituneille työmarkkinoille, joissa alat kehittyvät eri tahtiin ja osaajapula koskettaa eri sektoreita eri tavalla.
Syrjinnän estäminen työlainsäädännössä ei yksin riitä – työntekijän matalan kynnyksen oikeussuoja on turvattava, jotta oikeudet toteutuvat myös käytännössä.
Kestävä palkkakehitys. Työntekijöiden palkkakehityksestä on huolehdittava. Jäykkä vientivetoinen palkkamalli on purettava, sillä se kaventaa aitoa neuvotteluoikeutta ja kohtelee eri aloja ja sukupuolia epäreilusti.
Nollatoleranssi syrjinnälle. Työelämän tasa-arvokysymykset on nostettava hallitusohjelman ja tasa-arvopoliittisen selonteon keskiöön. Raskaus- ja perhevapaa- sekä palkkasyrjintään on puututtava määrätietoisesti. Naisten ja miesten palkkatasa-arvo on vihdoin toteutettava: samaa tai samanarvoista työtä tekeville on maksettava sama palkka.
Oikeussuoja työntekijälle. Valvontaviranomaiset tarjoavat matalan kynnyksen oikeussuojan työntekijöille. Viranomaisten riittävät resurssit on turvattava.
Työvoiman koko potentiaali käyttöön. Monimuotoinen työelämä ottaa huomioon työvoiman koko potentiaalin. Maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja eri-ikäiset työntekijät vahvistavat työmarkkinoiden elinvoimaisuutta, kun väestörakenne muuttuu ja työikäisten määrä vähenee.
Toimivat työmarkkinat ja uudistuva Suomi syntyvät luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteistyöstä.
Talouskasvu ja yhteiskuntarauha eivät synny vastakkainasettelusta, vaan siitä, että ihmiset voivat luottaa tulevaisuuteen, työelämään ja siihen, että työstä saa elämiseen riittävän toimeentulon.
Luottamus reiluun työelämään ja talouskasvuun on rakennettava vahvan yhteistyön pohjalta. Yhteistyö takaa toimivat työmarkkinat ja työrauhan.
Toimivat työmarkkinat. Työelämän lainsäädäntö ja sopimukset on valmisteltava kolmikantayhteistyössä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa, jotka ovat työelämän asiantuntijoita.
Työlainsäädäntöä ja työttömyys- ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, jotta talous ja työllisyys saadaan nousuun ja kotimainen kysyntä elpyy.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on palautettava. Verovähennysoikeus viestii siitä, että yhteiskunta arvostaa järjestäytymistä ja tunnistaa kollektiivisen äänen merkityksen ja tasapuoliset neuvotteluvoimat. Yhteiskunta arvostaa työmarkkinaosapuolia kumppaneina, ei vastapuolina.
Ammattiliitto Jyty on monia eri aloja yhteen kokoava liitto, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtiolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistömme toimii mm. pelastustehtävissä, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työssä, sosiaali- ja terveysalalla, maatalouslomittajina, nuorisotyössä, kirjastoissa sekä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävissä. Tehtävämme on rakentaa hyvää ja oikeudenmukaista työelämää – sillä sinun työsi on tärkeä.