Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulle vuoden 2025 alussa, jolloin noin 4000 työntekijää siirtyy valtiolta kuntien palvelukseen. Ammattiliitto Jyty edustaa kunnissa, mm. työllisyyspalveluissa työskentelevää henkilöstöä.
TE-palveluista tulee vuoden 2025 alusta osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.
TE2024-uudistuksessa siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n mukaisia ehtoja. Valtion virka- ja työehtosopimuksen soveltaminen siirtyvään henkilöstöön päättyy 31.12.2024.
Ammattiliitto Jyty edustaa kunnissa, mm. työllisyyspalveluissa työskentelevää henkilöstöä sekä neuvottelee työehdoista ja palkoista kuntatyönantajien kanssa. Työpaikoilla ja alueilla työvoimapalveluiden henkilöstöä edustavat jytyläisten luottamusmiesten sekä paikallisten yhdistysten verkosto.
Jytyläiset henkilöstön edustajat tekevät paikallista edunvalvontatyötä työpaikallasi ja valvovat, että virka- ja työehtosopimusta noudatetaan. Jytyn jäsenenä saat mm. työsuhdeneuvontaa ja oikeusapua työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä. Lisäksi sinulle on tarjolla koulutuksia, laaja vakuutusturva sekä muita työelämän ja vapaa-ajan jäsenetuja. Lue lisää miksi kannattaa liittyä Jytyyn.
Henkilöstöä siirtyy kuntiin useasta valtion virastosta: TE-toimistoista, ELY-keskuksista, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksesta ja KEHA-keskuksesta. Henkilöstö siirtyy uusien työvoimaviranomaisten palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.
Valtiolla työskentelevät ovat virkasuhteisia. Kunnat ja uudet työvoimaviranomaiset arvioivat tehtävän mukaan, onko kyseessä virka- vai työsuhde. Virkasuhteessa käytetään julkista valtaa. Mikäli tehtävässä ei käytetä julkista valtaa, siirtyy kyseinen palvelussuhteinen liikkeen luovutuksella työsuhteeseen.
TE2024-uudistuksessa käydään useita yhteistoimintaneuvotteluita, joiden aiheena ovat kutakin muutosta koskevat asiat. Yhteistoimintaneuvotteluihin sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoiminnasta annettua lakia. Henkilöstöä yhteistoiminnassa edustavat luottamusmiehet. On kuitenkin hyvä muistaa, että TE2024-uudistuksessa ei tavoitella henkilöstövähennyksiä.
Järjestimme kaikille TE-toimistojen työntekijöille suunnatun webinaarin keskiviikkona 2.10.2024 klo 17.00–18.15. Käsittelimme webinaarissa TE2024-uudistusta ja sen vaikutuksia työehtoihin.
Jyty järjesti työvoimapalveluiden työntekijöille avoimen webinaarin 2.10.2024. Webinaarin osallistujat saivat esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä, joihin olemme koonneet Jytyssä vastauksia. Täydennämme listaa sitä mukaa, kun uusia kysymyksiä ilmenee.
Työvoimapalveluiden henkilöstön työnantaja vaihtuu kunnaksi tai kuntayhtymäksi. Samalla valtion virka- ja työehtosopimus vaihtuu 1.1.2025 kunta-alan yleiseksi virka- ja työehtosopimukseksi (KVTES). Kuntasektorilla pääsopijajärjestöjä ovat Julkisen alan unioni JAU (Jyty ja JHL), JUKO ja Sote (Tehy ja SuPer). Kuntasektorin luottamusmiehet ovat vain näiden järjestöjen asettamia.
Jyty on pääsopijajärjestö JAUn jäsenjärjestö, ja se voi asettaa kuntiin ja kuntayhtymiin luottamusmiehiä. Jytyläiset luottamusmiehet ovat jo neuvotelleet siirtymiseen liittyvistä asioista tulevilla työllisyysalueilla. Jytyllä ja Prolla on yhteistyösopimus työllisyysalueille siirtyvien Pron jäsenten edunvalvonnasta. Jytyllä on myös jäseniä työvoimapalveluissa, mm. työllisyyden kuntakokeilun kunnissa. Jyty hoitaa työllisyyspalvelujen henkilöstön edunvalvontaa myös keskustasolla.
Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan KVTES:iä heti siirtymisestä lukien, vaikka valtion virkaehtosopimus on voimassa 28.2.2025 asti. Ns. aikaistussopimuksessa on sovittu siirtymäajan määräyksistä mm. palkkojen, työaikojen ja vuosilomien osalta. Lisäksi parhaillaan neuvotellaan KVTES:iin uudesta palkkaliitteestä työllisyyspalveluissa työskenteleville.
Huom. Jokainen kunta on oma työnantajayksikkönsä, joka päättää KVTES:n rajoissa mm. palkkauksesta ja työaikamuodosta sekä muista henkilöstöpolitiikkaan liittyvistä asioista.
Jyty käy neuvotteluja työvoimapalveluiden palkkaliitteestä ja palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Jyty on myös laatimassa KT:n ja järjestöjen yhteisiä ohjeistuksia sovellettavasta työaikamuodosta. Tavoitteena on saada palkkaliite valmiiksi mahdollisimman pian, mutta viimeistään vuodenvaihteen jälkeen.
Työvoimapalvelut siirtyvät kuntien hoidettavaksi, joten on tärkeää, että edunvalvontaosaamista on nimenomaan kuntien sopimusjärjestelmästä ja muista edunvalvonta-asioista. Jyty kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä TE-uudistukseen liittyvistä asioista, ja monilla työllisyyden kuntakokeilun paikkakunnilla on jo toiminut jytyläisiä luottamusmiehiä. Jyty on myös mukana TE-uudistuksen henkilöstöverkostossa ja muutosvalmennuksen ohjausryhmässä.
TE2024-uudistuksen valmistelun yhteydessä käydään paitsi valtiolla, myös tulevilla työllisyysalueilla useita yhteistoimintaneuvotteluita, mm. tulevien organisaatioiden rakentamisesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että TE2024-uudistuksessa ei tavoitella henkilöstövähennyksiä – päinvastoin, on todennäköistä, että kunnissa tarvitaan lisähenkilöstöä työvoimapalveluihin. Yhteistoimintaneuvotteluihin sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoiminnasta annettua lakia. Henkilöstöä yhteistoiminnassa edustavat Jytyn ja muiden pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet.
Jytyllä on oikein hyvä ja jatkuva yhteistyö kuntatyönantajien kanssa valtakunnallisesti KT:n kanssa ja paikallisesti. Jyty on kunta-alan pääsopijajärjestön jäsenjärjestönä mukana kaikissa neuvottelupöydissä.
Jyty pyrkii olemaan ratkaisukeskeinen ammattiliitto. Pyrimme löytämään sellaisia neuvottelutuloksia, jotka ovat parhaita mahdollisia jäsenille, mutta myös sellaisia, jotka työnantaja pystyy hyväksymään. Pyrimme löytämään ratkaisuja rakentamalla, emme repimällä.
Palkanmaksupäivä vaihtelee kunta-alalla työnantajittain. KVTES:n mukaan lähtökohtana on, että palkka maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä ja määräaikaisille kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin määrätä palkanmaksun ajankohdasta toisinkin.