Ilmoittautuminen päättyy 26.8.
Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on käyty viime vuosina lähes kaikilla hyvinvointialueilla. On ollut jopa niin, että kun edelliset yt-neuvottelut ovat päättyneet, seuraavat yt:t ovat alkaneet heti perään.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kyselyn mukaan hyvinvointialueet irtisanoivat viime vuonna 2025 lähes 1 300 työntekijää ja lomauttivat noin 12 200. KT:n kyselyn mukaan irtisanomisten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime kuukausina hyvinvointialueilta kantautuneiden yt-uutisten perusteella irtisanomisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti kuluvana vuonna.
Henkilöstön vähennykset voivat pahimmillaan koskea tuhansia hyvinvointialueiden työntekijöitä. Säästöjä henkilöstöstä haetaan irtisanomisten lisäksi lomautusten, osa-aikaistamisten, eläköitymisten kautta.
Jatkuvat yt-neuvottelut ja työvoiman vähennykset koettelevat todella vakavasti henkilöstön jaksamista.
– Hyvinvointialueiden järjestämät julkiset palvelut eivät synny ilman työntekijöitä, ja riittävät henkilöstöresurssit ovat näiden palvelujen edellytys. Jatkuvat yt-neuvottelut ja työvoiman vähennykset koettelevat todella vakavasti henkilöstön jaksamista, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.
Pelkästään elokuun 2026 aikana henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yt-neuvotteluista on tähän mennessä ilmoittaneet Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueet. Yksistään näiden alueiden henkilöstön vähennystarpeeksi on ilmoitettu yhteensä 960 työntekijää, joista Keski-Suomessa 570, Keski-Pohjanmaalla 110 ja Kymenlaaksossa 280.
Keski-Suomen hyvinvointialueella vuorossa ovat järjestyksessään jo yhdeksännet yt-neuvottelut. Nyt alkavat yt:t koskevat kaikkia 12 500 työntekijää, ja vähennystarpeen arvioidaan olevan 570 henkilötyövuotta.
Moni on pala kurkussa, onko kohta enää töitä tarjolla.
– Huoli Keski-Suomen hyvinvointialueen yt-neuvotteluista on henkilöstön keskuudessa suuri. Moni on pala kurkussa, onko kohta enää töitä tarjolla, sanoo Jytyn pääluottamusedustaja Hanna-Kaisa Petroff.
– Työantajalla on näissä tilanteissa työn tarjoamisvelvoite, mutta kaikki eivät välttämättä pysty ottamaan vastaan uutta työtä, jos sitä tarjotaan kaukaa toiselta puolelta maakuntaa tai hyvin laajalta työntekoalueelta, Petroff huomauttaa.
– Mitä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita meillä on tulevaisuudessa, kun hyvinvointialueiden rahoituksesta leikataan ja henkilöstöä vähennetään jatkuvasti, Petroff kysyy.
Yt-neuvotteluja on käyty hyvinvointialueilla viime vuosina jatkuvasti, mutta uudeksi ilmiöksi on noussut neuvottelujen käyminen kesällä. Esimerkiksi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla ilmoitettiin yt-neuvottelujen alkamisesta juuri kesälomien kynnyksellä. Henkilöstön vähennystarpeeksi ilmoitettiin Kainuussa 120, Pohjois-Pohjanmaalla 300–500 ja Pohjois-Savossa 300.
Pohjois-Pohjanmaalla uusimmat yt-neuvottelut alkoivat juuri ennen juhannusta, mutta heinäkuussa pidettiin neuvottelutauko kesälomien takia. Pohjois-Pohjanmaan yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, jota on 18 000. Pohteen tavoitteena on säästää henkilöstökuluista 30 miljoonaa euroa.
Tilanne on se, että uutta työtä ei välttämättä ole tarjolla, vaan irtisanomiset uhkaavat.
– Tunnelmat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstön keskuudessa ovat olleet järkyttyneitä, ja ihmiset pelkäävät oman työnsä puolesta. Tilanne on se, että uutta työtä ei välttämättä ole tarjolla, vaan irtisanomiset uhkaavat, kertoo Jytyn pääluottamusedustaja Jamina Pietikäinen huolestuneena.
Säästöjä hyvinvointialueilla on haettu muun muassa sote-palveluverkkoa ja -toimipisteitä karsimalla, jolloin lakkauttamisuhan alla on esimerkiksi terveysasemia, päivystyksiä, vuodeosastoja ja ikääntyneiden palvelupisteitä. Vähennykset ovat kohdistuneet laajasti eri työtehtäviin, kuten hoitohenkilöstöön, hallinto- ja tukipalveluihin, sosiaalipalveluihin sekä esihenkilö- ja johtotehtäviin.
Hyvinvointialueiden kahtena ensimmäisenä toimintavuonna 2023–2024 kaikkien hyvinvointialueiden tulos oli pahasti alijäämäinen. Vuonna 2023 alueiden alijäämä oli yhteensä 1,36 miljardia ja vuonna 2024 1,18 miljardia euroa. Alijäämää kertyi siis kahtena ensimmäisenä vuotena kaikkiaan 2,5 miljardia.
Ainoastaan erillisalueena toimivan Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulos on ollut koko ajan ylijäämäinen. Helsingissä ylijäämää kertyi kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 58,3 miljoonaa.
Käänne hyvinvointialueiden taloudessa tapahtui hiukan parempaan vuonna 2025, jolloin 14:n hyvinvointialueen tulos kääntyi ylijäämäiseksi. Eniten talouden suuntaa positiiviseksi on saanut käännettyä Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Vantaan ja Keravan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueet. Yhden vuoden positiivinen tulos ei kuitenkaan riitä kattamaan kaikkea aiempien vuosien alijäämää.
Heikoin taloustilanne on niillä hyvinvointialueilla, joissa valtionvarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn. Näillä alueilla talouden suuntaa ei ole saatu säästötoimista huolimatta käännettyä, vaan alijäämän kertyminen on jatkunut jokaisena toimintavuonna.
Viimeksi kesäkuussa 2026 arviointimenettely aloitettiin Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Viime vuonna 2025 arviointimenettely käynnistettiin Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla. Arviointimenettelyssä muun muassa rajoitetaan hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa ja laaditaan toimenpide-ehdotus talouden tervehdyttämiseksi.
Selvästi heikoin taloustilanne on Keski-Suomessa, jossa alijäämää on kertynyt jo 327 miljoonaa euroa vuoden 2025 päätteeksi. Myös Lapin hyvinvointialueen talouden tila on jatkunut heikkona, sillä alijäämää on kertynyt jo 190 miljoonaa kolmen vuoden aikana.
Pääsääntöisesti hyvinvointialueiden on katettava alijäämä kolmen vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Esimerkiksi vuoden 2023 aikana kertynyt alijäämä pitäisi kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Eduskunta muutti kuitenkin hyvinvointialuelakia niin, että hyvinvointialueet voivat hakea jatkoaikaa alijäämän kattamiseen vuosien 2027, 2028 tai 2029 loppuun asti. Kesäkuun loppuun mennessä jatkoaikaa on hakenut jo kymmenen hyvinvointialuetta. Jyty: Hyvinvointialueiden rahoitus on täysin riittämätön Hyvinvointialueet ovat kritisoineet voimakkaasti valtion rahoituksen riittämättömyyttä ja rahoitusmallia jo vuosien ajan. Valtion rahoitus hyvinvointialueille perustuu laskennalliseen malliin, jossa huomioidaan muun muassa asukasmäärä, ikärakenne, sairastavuus ja palvelutarve. Hallitus ei ole suinkaan lisäämässä hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan se muutti rahoitusmallia niin, että se leikkaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 388 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Rahoitusta leikataan melkein kaikilta hyvinvointialueilta, ainoastaan Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Etelä-Karjala saavat hieman lisää rahoitusta. Eniten rahoitusta leikataan Helsingin kaupungilta sekä Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilta. Jyty pitää hyvinvointialueiden rahoitusta täysin riittämättömänä. Jyty on nostanut esiin eduskuntavaalitavoitteissaan, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia pitäisi arvioida uudelleen ja rahoituksessa pitäisi huomioida paremmin alueiden erilaiset palvelutarpeet. Jytyn mielestä hyvinvointialueiden alijäämäkierre on katkaistava, jotta palveluja voidaan kehittää eikä entisestään rapauttaa. Väestön ikääntyessä hoidon tarve vain kasvaa, mikä tulisi huomioida valtion rahoituksessa hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueet ovat kritisoineet voimakkaasti valtion rahoituksen riittämättömyyttä ja rahoitusmallia jo vuosien ajan. Valtion rahoitus hyvinvointialueille perustuu laskennalliseen malliin, jossa huomioidaan muun muassa asukasmäärä, ikärakenne, sairastavuus ja palvelutarve.
Hallitus ei ole suinkaan lisäämässä hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan se muutti rahoitusmallia niin, että se leikkaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 388 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Rahoitusta leikataan melkein kaikilta hyvinvointialueilta, ainoastaan Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Etelä-Karjala saavat hieman lisää rahoitusta. Eniten rahoitusta leikataan Helsingin kaupungilta sekä Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilta.
Jyty pitää hyvinvointialueiden rahoitusta täysin riittämättömänä. Jyty on nostanut esiin eduskuntavaalitavoitteissaan, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia pitäisi arvioida uudelleen ja rahoituksessa pitäisi huomioida paremmin alueiden erilaiset palvelutarpeet.
Jytyn mielestä hyvinvointialueiden alijäämäkierre on katkaistava, jotta palveluja voidaan kehittää eikä entisestään rapauttaa. Väestön ikääntyessä hoidon tarve vain kasvaa, mikä tulisi huomioida valtion rahoituksessa hyvinvointialueille.