Ilmoittautuminen käynnissä
Palkkatasa-arvo on yksi vanhimpia suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita. Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus sisälsi nimittäin jo palkkatasa-arvon ideaalin.
Vuonna 1900 solmitussa kirjatyön alan työehtosopimuksessa vahvistetaan, että miehet ja naiset ovat yhdenvertaisia työntekijöitä kaikilta osin eli myös palkkauksen osalta. Ideaali yhdenvertaisuudesta ja palkkatasa-arvosta on siis jo yli 125 vuotta vanha. Tämä ei siis ole uusi tai ohimenevä vaihe, vaan meillä on edelleen syytä vaatia riittäviä toimenpiteitä palkkasyrjinnän karsimiseksi. Minna Canthin sanoin: ”naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys” – ja juuri siksi haluan kertoa sinulle tästä tänään, tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä. Palkkatasa-arvo on ammattiliittojen ydintyötä eli tavoite tehdä työelämästä parempaa meille kaikille.
Toisin kuin moni muu ammattiliittojen tavoite, niin palkkatasa-arvoa ei ole vielä saavutettu. Kuten ei toki sukupuolten tasa-arvoakaan, mutta se onkin aihe, joka vaatii jo oman kirjoituksensa – kuten myös se, miksi palkkatasa-arvo ei noussut liittojen neuvottelujen kärkiteemoiksi jo 125 vuotta sitten. Tällä hetkellä naisten ja miesten palkkaero työmarkkinoilla on Suomessa noin 16 %, eli naisten keskiansio on noin 84 % miesten keskiansiosta. Esimerkiksi julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, palkkauksella on suuri merkitys palkkatasa-arvoon, sillä naisten osuus näillä julkisilla aloilla on noin 80 %. Samapalkkaisuuden haaste ei rajoitu pelkästään segregaatioon, jossa ammattialat jakautuvat nais- ja miesenemmistöisiin aloihin – kyseessä on alojen palkkauksellinen aliarvostus, joka vaikuttaa ihan jokaiseen ja näkyy säästökeskusteluissa.
Julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, palkkauksella on suuri merkitys palkkatasa-arvoon.
Uusi yritys palkkatasa-arvon toteutumiseksi nähdään, kun EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tehdään toivottavasti todeksi suomalaisessa lainsäädännössä. Lyhykäisyydessään kun muistat direktiivistä, että tavoitteena on kaventaa palkkaeroja ja parantaa työntekijöiden oikeutta palkkatietoon, muistat kaiken oleellisen ja voit häikäistä osaamisellasi kahvipöytäkeskusteluissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajilla on velvollisuus perustella palkkaeroja sukupuolineutraalein perustein ja tarjota läpinäkyvyyttä palkanmuodostukseen.
Kuulostaa siis äärettömän hienolta, mutta tarvitsee toteutuakseen kunnianhimoiset ja tarkat käytännöt. Samaa palkkaa ei tarvitse maksaa kaikille, mutta palkkaeroihin tulee olla selkeät ja perustellut syyt. Suomalaisilla työpaikoilla palkkapussi ei nimittäin tällä hetkellä aina täyty samassa tahdissa, vaikka työpöydän äärellä hikoiltaisiin yhtä ahkerasti. Orpon hallituksen on saatettava voimaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivi viimeistään vuoden 2026 aikana. Esimerkiksi Ruotsissa direktiivin toimeenpanoa työstetään jo kovaa vauhtia. Suomessa emme saa tyytyä tässäkään minimiin, vaan on pyrittävä aitoon vaikutukseen eli poistamaan palkkasyrjintä työmarkkinoilta. Tämä tavoite on ollut työn alla jo niin pitkään, että nyt vihdoin on sen aika muuttua todeksi.’
Ammattiliitto on jokaisen paras ystävä.
Siihen asti ja sen jälkeenkin, kun palkkatasa-arvo joskus saavutetaan, on ammattiliitto jokaisen paras ystävä. Ammattiliitot neuvottelevat paremmista työehdoista, pitävät huolen reiluudesta ja auttavat työntekijöitä saamaan sen, mitä he ansaitsevat. Liittoon kuuluminen ei ole fiksu valinta vain omalle uralle, vaan myös tapa varmistaa, että rakennamme yhdessä tasa-arvoisempaa työelämää – myös palkkakuittien äärellä. Tasa-arvotyötä on siis myös tarjota liiton eli totta kai Jytyn jäsenyyttä työkaverille!
Erinomaista tasa-arvon ja Minna Canthin päivää!Tasa-arvo ei ole liian pitkällä, tasa-arvo on työn alla.
Järjestöjohtaja
puh. 043 826 7960 eveliina.reponen@jytyliitto.fi