Työpaikalla perehdytyksen tulee olla jatkuvaa ja suunnitelmallista toimintaa, jolle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
Jokaisella työntekijällä on oikeus saada työhönsä perehdytystä, jotta työ sujuu ja on turvallista. Perehdytys mielletään usein uuden työntekijän tai kesäsijaisen alkuvaiheen opastukseksi, mutta todellisuudessa se on työpaikalla jatkuvaa toimintaa.
Työnantajan perehdytysvelvoite sisältyy työturvallisuuslakiin. Lain mukaan työntekijän on saatava riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä perehdytys työhön, työolosuhteisiin, työmenetelmiin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin.
Hyvä perehdytys ei synny kiireessä tai muun työn ohessa.
Vastaavasti työntekijän velvollisuus on noudattaa ohjeita. Työntekijän on myös ilmoitettava, jos hän havaitsee työmenetelmissä, työvälineissä, suojaimissa tai laitteissa vikoja tai turvallisuuteen vaikuttavia puutteita.
Hyvä perehdytys ei synny kiireessä tai muun työn ohessa, vaan se vaatii aikaa ja vaivaa.
– Työpaikalla tarvitaan selkeä perehdytyssuunnitelma, yhtenäiset materiaalit ja vastuuhenkilöt. Perehdytyksessä voidaan hyödyntää myös kokeneiden työntekijöiden hiljaista tietoa. Tämä onnistuu, kun perehdytykselle varataan riittävästi resursseja, työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiainen Jytystä sanoo.
– Pelkkä perehdytysmateriaali tai teoriaopetus ei useinkaan riitä. Asiat omaksutaan parhaiten käytännön työtilanteissa, joissa perehdyttäjä opastaa ja tukee.
Myös perehdyttäjän asema on tunnistettava. Perehdyttäminen vaatii osaamista ja keskittymistä. Se ei saa kasautua työntekijän varsinaisen työn päälle.
– Perehdytys ei ole mitään näkymätöntä lisätyötä. Jos sitä tehdään oman työn ohessa, työn vaatimukset kasvavat. Siksi perehdyttämiseen käytettävä aika on huomioitava työvuorosuunnittelussa, työmäärässä ja tarvittaessa myös korvauksessa, Rautiainen suosittelee.
Perehdyttäjää motivoi, kun tehtävästä on sovittu selkeästi, siihen saa tukea ja tärkeästä työstä annetaan myös tunnustusta.
Perehdytyksen merkitys turvallisuudelle korostuu pelastusalalla ja terveydenhuollossa, kuten ensihoidossa, joissa tilanteet voivat olla yllättäviä sekä tapaturma- ja potilasturvallisuusriskit merkittäviä. Esimerkiksi ensihoitopalvelussa kesäsijaisten ryhmäperehdytys voi sisältää usean päivän ajan järjestettäviä luentoja ja opetustilanteita ennen työn aloittamista.
Paluuperehdytys tukee hallittua työhön palaamista poissaolon jälkeen.
Perehdytys on muutakin kuin vain työn rutiinien ohjaamista. Ammatista riippumatta hyvät perehdytyskäytännöt voivat auttaa vähentämään haitallista psykososiaalista kuormitusta ja ehkäisemään työssä uupumista.
– Työn sisältö määrittää sen, kuinka laajasti perehdytyksessä käydään läpi työtapoja ja työpaikan pelisääntöjä. Työntekijää voidaan opastaa esimerkiksi toimimaan väkivaltatilanteissa, pyytämään keskusteluapua traumaattisten kokemusten jälkeen tai hyödyntämään fyysistä ja henkistä palautumista tukevia keinoja, Rautiainen sanoo.
Tärkeää perehdytys on myös silloin, kun työntekijä palaa työhön pitkän sairausloman, perhevapaan, opintovapaan tai muun pitkän poissaolon jälkeen. Työpaikan käytännöt, työvälineet ja vastuut ovat voineet muuttua poissaolon aikana.
– Paluuperehdytyksessä on syytä käydä läpi työn kannalta olennaiset muutokset, turvalliset työtavat, mahdolliset työn kevennykset sekä se, mistä työntekijä saa tukea. Kyse ei ole työntekijän osaamisen kyseenalaistamisesta, vaan hallitun työhön paluun varmistamisesta, Rautiainen sanoo.
Työterveyslaitos korostaa, että perehdytys on osa työkykyjohtamista. Hyvin hoidettu perehdytys vahvistaa myös työpaikan veto- ja pitovoimaa. Puutteelliseksi koettu perehdytys voi lisätä henkilöstön halua vaihtaa työpaikkaa.
Lue myös: Hyvä perehdytys on yksilön ja yhteisön etu