Ennaltaehkäisevä nuorisotyö – mitä puolueiden lupauksille tapahtui?

Mielenterveyskriisi, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten osallisuuden vahvistaminen nousivat lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa keskeisiksi tavoitteiksi. SDP korosti nuorten hyvinvoinnin lisäämistä ja nuorisotyön rakenteiden sekä rahoituksen vahvistamista. Kokoomus puolestaan puhui varhaisesta tuesta, koulutuksesta ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisesta.

Vaalien jälkeen Suomeen muodostettiin kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus. Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mielenterveyden tukemiseksi sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittämiseksi.

Mielenterveyskriisi, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten osallisuuden vahvistaminen nousivat lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa keskeisiksi tavoitteiksi.

Lupaukset kohtasivat talouden realiteetit

Hallituskauden alkuvaiheessa nuorisoalalla herätti huolta tieto siitä, että valtiovarainministeriön valmistelussa etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan suunniteltiin merkittäviä leikkauksia. Nuorisoalan järjestöt muistuttivat, että juuri nämä palvelut tavoittavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria ja ehkäisevät syrjäytymistä ennen kuin ongelmat kasaantuvat.

Kritiikki oli perusteltua myös siksi, että ennen vaaleja lähes kaikki eduskuntapuolueet olivat Allianssin kyselyssä ilmoittaneet, ettei nuorisotyöstä tai nuorten palveluista pitäisi leikata, vaikka julkista taloutta jouduttaisiin sopeuttamaan.

Mitä hallitus on tehnyt?

Jotain on sentään tehty. Keväällä 2024 hallitus myönsi lisätalousarviossa yli kolme miljoonaa euroa etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan tukemiseen. Tästä 2,2 miljoonaa euroa kohdistui etsivään nuorisotyöhön ja 0,85 miljoonaa euroa työpajatoimintaan. Hallitus perusteli ratkaisua huolella nuorten syrjäytymisriskistä ja heikossa asemassa olevien nuorten tarvitsemasta tuesta.

Samalla kuitenkin nuorisotyön kokonaisrahoitus on vähentynyt. Nuorisoalan arvion mukaan vuoden 2025 määrärahoja leikattiin noin 5,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Nuorisoalan kokonaisrahoitus on puolestaan pienentynyt yli 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2023, kun huomioidaan myös määräaikaisten avustusten päättyminen.

Sotejärjestöjen valtionavustusten ns. STEA-leikkaukset osuvat kipeimmin juuri niihin järjestöihin, jotka tekevät lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevää työtä.

Lisäksi etsivän nuorisotyön valtionavustusten osuus toiminnan kustannuksista on pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2023 valtion tuki kattoi noin 67 prosenttia toiminnan palkkakuluista, kun vuonna 2025 osuuden arvioitiin jäävän alle 60 prosenttiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä suurempi vastuu siirtyy kunnille.

Sotejärjestöjen valtionavustusten ns. STEA-leikkaukset osuvat kipeimmin juuri niihin järjestöihin, jotka tekevät lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevää työtä – sitä, jota hallituspuolueet vaaliohjelmissaan korostivat. Kokoomus, perussuomalaiset ja RKP lupasivat vahvistaa mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja tukea matalan kynnyksen palveluja.

Mieli ry, Väestöliitto, MLL ja muut lapsi ja nuorisopainotteiset toimijat käyvät muutosneuvotteluja ja leikkaavat myös kohtaavaa työtä. Hyvinvointiala Hali ry:n ja SOSTEn mukaan leikkaukset vähentävät kykyä ennaltaehkäistä ongelmia, mikä syö säästöjä ja siirtää kustannuksia raskaampiin palveluihin, kuten päivystykseen ja psykiatriseen hoitoon.

Ennaltaehkäisevää työtä ei voi puolittaa ja samalla väittää vahvistavansa lasten ja nuorten hyvinvointia.

Hali ry:n ja SOSTEn kaikille STEA-avustusta saaneille järjestöille tehdyn kyselyn mukaan peräti 80 % sotejärjestöistä arvioi joutuvansa lopettamaan jonkun toimintamuodon tai toiminnon, ja 40 % vastanneista piti koko järjestön toiminnan lakkauttamista mahdollisena tai jopa todennäköisenä.

Leikkaukset eivät ole taloudellisesti järkeviä eivätkä inhimillisesti hyväksyttäviä. Ne heikentävät lasten ja nuorten arkea, lisäävät perheiden kuormitusta ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen. Kun vertaistuki, neuvonta, harrastustoiminta ja matalan kynnyksen palvelut ajetaan alas, hallituspuolueiden omat kirjaukset menettävät uskottavuutensa. Ennaltaehkäisevää työtä ei voi puolittaa ja samalla väittää vahvistavansa lasten ja nuorten hyvinvointia.

Lupauksista tekoihin vai puheista säästöihin?

Poliittisesti tarkasteltuna tilanteessa näkyy ristiriita. Hallitus on tunnistanut ennaltaehkäisevän nuorisotyön merkityksen ja tehnyt myös lisäpanostuksia kaikkein haavoittuvimmille nuorille. Toisaalta samaan aikaan koko nuorisoalan rahoituskehitys on ollut laskeva.

Voidaankin kysyä, toteutuuko vaalien alla annettu lupaus nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta, jos ennaltaehkäisevän työn perusrahoitus heikkenee. Ennaltaehkäisevän nuorisotyön vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä: vähentyneenä syrjäytymisenä, parempana mielenterveytenä, koulutukseen kiinnittymisenä ja työllistymisenä. Siksi säästöt tällä sektorilla voivat näyttää lyhyellä aikavälillä taloudellisesti houkuttelevilta, mutta tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi.

Mitä luvataan kevään vaaleissa?

Ennen vaaleja puolueet puhuivat ennaltaehkäisevän nuorisotyön puolesta lähes yhdellä äänellä. Hallituskauden aikana on nähty sekä panostuksia että leikkauksia. Lopputulos riippuu näkökulmasta: hallitus voi perustellusti sanoa tukeneensa etsivää nuorisotyötä lisärahoituksella, mutta nuorisoala voi yhtä perustellusti todeta, että kokonaisuus on johtanut nuorisotyön resurssien kaventumiseen.

Nuorten näkökulmasta tärkein kysymys ei kuitenkaan ole, mitä puolueet sanoivat, vaan se, löytyykö apua silloin, kun sitä tarvitaan.

Nuorten näkökulmasta tärkein kysymys ei kuitenkaan ole, mitä puolueet sanoivat, vaan se, löytyykö apua silloin, kun sitä tarvitaan. Juuri siinä mitataan ennaltaehkäisevän nuorisotyön ja poliittisten lupausten todellinen vaikuttavuus.

Ensi keväänä Suomeen valitaan uusi eduskunta. Silloin äänestäjät pääsevät vaikuttamaan myös siihen, millaisia nuoriso- ja järjestötyön rahoituksesta linjaavia päättäjiä Arkadianmäelle valitaan.

Pekka Laukkanen

Suunnittelija

puh. 040 575 9565
pekka.laukkanen@jytyliitto.fi

Jani Loponen

Aluetoiminnan asiantuntija

Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa
puh. 040 701 0051
jani.loponen@jytyliitto.fi