Huono johtaminen maksaa – Jyty ehdottaa lakimuutoksia

Huono johtaminen ei ole vain yksittäisen työntekijän ongelma, vaan sillä on vaikutuksia koko työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Se lisää työuupumusta ja sairauspoissaoloja, heikentää työkykyä sekä lisää henkilöstön vaihtuvuutta ja rekrytointivaikeuksia. Seuraukset voivat näkyä myös julkisten palvelujen laadussa.

– Huonosta johtamisesta maksavat työntekijät, työpaikat ja lopulta koko yhteiskunta, mutta erityisen kalliiksi se tulee heille, jotka menettävät työkykynsä. Jokainen tällainen tapaus on liikaa, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo.

Työkyvyttömyys aiheuttaa kunnille ja hyvinvointialueille Kevan laskelmien mukaan noin 1,25 miljardin euron välittömät kustannukset vuodessa. Työkyvyttömyydellä on monia syitä, mutta johtaminen on yksi niistä tekijöistä, joihin työpaikoilla voidaan vaikuttaa.

– Paremmasta johtamisesta ja esihenkilötyöstä on keskusteltava juuri nyt, kun etsitään keinoja turvata julkiset palvelut tulevaisuudessa. Jos edes pieni osa työkyvyttömyystapauksista voitaisiin ehkäistä johtamista kehittämällä, se voisi tuoda isoja säästöjä. Tämä olisi todellinen win-win-tilanne, josta hyötyisivät työnantaja, työntekijät ja yhteiskunta, Voima sanoo.

Jyty esittää kolmea lakimuutosta

Jyty haluaa vahvistaa erityisesti henkilöstön ja sen edustajien mahdollisuuksia nostaa johtamisongelmat käsiteltäviksi työpaikoilla. Tavoitteena on, että ongelmiin löydetään ratkaisut ensisijaisesti työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä.

Jyty esittää seuraavia muutoksia lainsäädäntöön:

1. Johtamisen arviointi osaksi yhteistoimintaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintalakiin lisätään velvoite laatia työyhteisön kehittämissuunnitelma, jossa arvioidaan tarvittaessa myös johtamista. Henkilöstön edustajilla tulee olla mahdollisuus nostaa johtamisongelmat käsiteltäviksi. Vastaava velvoite sisältyy jo yksityisen sektorin yhteistoimintalakiin.
2. Johtamisen riskit tunnistettava. Työturvallisuuslakia täsmennetään niin, että työnantajan on tunnistettava ja arvioitava myös johtamisesta ja esihenkilötyöstä aiheutuvat työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat haitta- ja vaaratekijät.
3. Suoja ongelmista kertoville työntekijöille. Työturvallisuuslakiin lisätään nimenomainen vastatoimien kielto. Työntekijälle ei saa aiheutua kielteisiä seurauksia, kuten varoitusta, työtehtävien heikentämistä tai irtisanomista, sen vuoksi, että hän on nostanut esiin työpaikan epäkohtia.

Lakimuutosten tavoitteena on, että johtamisongelmat korjataan mahdollisimman varhain. Jos työpaikan omat keinot eivät riitä, ongelmiin on voitava puuttua tehokkaasti myös työsuojeluviranomaisten keinoin.

Neljä kymmenestä arvioi pelon estävän epäkohtiin puuttumista

Jytyn tuore Reilu työelämä -jäsenkysely kertoo huolestuttavista ongelmista työpaikkojen ilmapiirissä ja yhteistoiminnassa.

• 41 % vastaajista arvioi, että seurausten pelko estää työntekijöitä viemästä työpaikan epäkohtia eteenpäin.
• 39 % kokee, että luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä on heikko.
• 46 % kokee, ettei työpaikan muutoksia valmistella yhteistoiminnassa henkilöstön tai sen edustajien kanssa.

– Työpaikoilla pitäisi voida puhua avoimesti myös vaikeista asioista. Jos työntekijä pelkää joutuvansa hankaluuksiin epäkohtien esiin nostamisesta, ongelmat voivat jäädä ratkaisematta. Siksi tarvitsemme selkeät keinot käsitellä johtamisongelmia ja suojata niistä kertovia työntekijöitä, Voima sanoo.

Hyvä johtaminen nostettava työelämäpolitiikan tavoitteeksi

Lakimuutosten lisäksi Jyty esittää, että hyvä johtaminen nostetaan valtakunnallisen työelämäpolitiikan tavoitteeksi. Johtamisen laatua ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin ja työkykyyn tulisi kehittää ja seurata yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, työnantajien ja muiden työelämän toimijoiden kanssa.

– Julkisissa palveluissa on samaan aikaan vastattava talouspaineisiin ja mietittävä, miten esimerkiksi tekoäly muuttaa työtä. Muutoksia tarvitaan, mutta ratkaisevaa on myös se, miten niitä johdetaan. Hyvää johtamista ei synny pelkillä lakipykälillä, vaan se vaatii osaamista, yhteistyötä ja henkilöstön kuulemista, Voima toteaa.

Jytyn tavoitteena on saada lakimuutosehdotukset mukaan seuraavan hallituskauden lainvalmisteluun.

Lisätietoja:

Jonna Voima, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi

Taustatietoa: Jytyn Reilu työelämä -jäsenkysely toteutettiin alkusyksystä 2026. Siihen vastasi 2 743 eri alojen työntekijää, joista 79 prosenttia työskentelee kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Kooste kyselystä:

Lähde: Keva: Tietoa työkyvyttömyyden kustannuksista

Ammattiliitto Jyty on monia eri aloja yhteen kokoava liitto, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtiolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistömme toimii mm. pelastustehtävissä, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työssä, sosiaali- ja terveysalalla, maatalouslomittajina, nuorisotyössä, kirjastoissa sekä kasvatuksen ja koulutuksen tehtävissä. Tehtävämme on rakentaa hyvää ja oikeudenmukaista työelämää – sillä sinun työsi on tärkeä.