Ilmoittautuminen käynnissä
Kirjastoammattilaisten työ on paljon muutakin kuin hyllyttämistä ja asiakkaiden palvelemista lainaustiskillä. Digineuvonta ja tapahtumatuotanto ovat kirjastoissa nykyään vahvasti läsnä.
Kun yhteiskunnassa karsitaan palveluita, se näkyy monin tavoin kirjastossa. Kirjastot ovat kohtaamispaikkoja, joihin ei nykyään tulla vain lukemaan ja lainaamaan, vaan kirjastoista haetaan apua monenlaisiin ongelmatilanteisiin.
– Digineuvonnan määrä on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi pankkikonttorien lakkautus näkyy siinä, että apua haetaan nyt kirjastoista. Joskus olemme saaneet kirjastoon paikalle pankkineuvojan, mutta se ei ole säännöllistä, erikoiskirjastovirkailija Kalle Kivinen Vuosaaren kirjastosta kertoo.
Tietoturvan vuoksi joudumme usein ohjaamaan asiakkaita eteenpäin. Erikoista tässä on se, että pankit kuitenkin ohjaavat asiakkaitaan meille.
Pankki- ja viranomaispalveluissa tukemisessa kirjastovirkailijat toimivat Kivisen mukaan harmaalla alueella.
– Vaikka me kirjastoammattilaiset olemme osaavia, ei meillä ole koulutusta esimerkiksi Kelan tai Migrin kanssa asiointiin. Tietoturvan vuoksi joudumme usein ohjaamaan asiakkaita eteenpäin. Erikoista tässä on se, että pankit kuitenkin ohjaavat asiakkaitaan meille, Kivinen naurahtaa.
Monissa kirjastoissa on nykyään digitalkkareita, jotka auttavat asiakkaita ongelmissa. Se on helpottanut kirjastovirkailijoiden työtä jonkin verran.
– Meillä on ison osan päivästä datanomiharjoittelijoita tarjoamassa digitukea asiakkaille, mikä vähentää kirjastovirkailijoille tulevaa neuvontatyötä, kirjastovirkailija Sirkku Lehto Järvenpään kirjastosta sanoo.
Kun kirjastoista on tullut kohtaamispaikkoja, myös kirjastojen tehtävät ovat laajentuneet. Se näkyy erityisesti tapahtumissa.
– Tapahtumat ovat monipuolistuneet, ja niihin panostetaan. Ennen oli ehkä kerran kuussa kirjailijavierailu, Lehto sanoo.
Muutos edellyttää kirjastoalan ammattilaisilta myös tapahtumatuotannon osaamista. Osa on opiskellut tapahtumatuotantoa, osalla on kokemusta esimerkiksi harrastuksen tai aiemman työn kautta. Toiset taas perehtyvät tapahtumatuotantoon työn ohessa kollegoiden tuella.
– Kun muutaman kerran on mukana avustamassa tapahtumissa ja rinnalla on mukava mentori, niin nopeasti siinäkin oppii, Kivinen toteaa.
Tehtävien monipuolistuminen aiheuttaa väistämättä kysymyksen resursseista. Järvenpäässä kirjastojen talous on tiukempi kuin edellisellä valtuustokaudella. Se näkyy erityisesti kirjahankinnoissa, lehtitilauksissa ja tapahtumien järjestämisessä. Myös kirjaston omatoimiaikaa on lisätty palveluaikoja lyhentämällä.
Henkilöstötilanne on Järvenpäässä kuitenkin vakaa, eikä Lehto usko, että vähennyksiä olisi luvassa.
– Säästöt kuitenkin huolestuttavat, sillä asiakkaiden tyytyväisyys laskee, jos joudumme rajoittamaan aineiston hankintaa. Jos kirjaa joutuu jonottamaan viikkotolkulla, se heikentää palvelua.
Säästöt huolestuttavat, sillä asiakkaiden tyytyväisyys laskee, jos joudumme rajoittamaan aineiston hankintaa.
Helsingissä tilanne on koko maan tasolla tarkasteltuna poikkeuksellisen hyvä.
– Meillä on ymmärretty, ettei kirjasto- ja kulttuuripalveluista voi leikata – päinvastoin. Kirjastopalvelut luovat valtavasti hyvinvointia, Kivinen toteaa.
Panostukset näkyvät muun muassa siinä, että kirjastojen omatoimiaikaa on lisätty, mutta palveluaikoja ei ole supistettu.
– Henkilöstöä voisi silti aina olla enemmän. Välillä työssä on liian kiire. Kaikki on lopulta kiinni siitä, pyöriikö kirjastojen arjen logistiikka. Kun se toimii, on enemmän resursseja luoda uutta ja kehittää palveluita, Kivinen sanoo.
Nykyään kirjastoissa on myös paljon erilaisia tiloja eri toiminnoille. Helsingissä on verstastoimintaa, jossa on mahdollista tehdä muun muassa suurkuva- ja 3D-tulosteita.
– Verstastoiminta saa koko ajan vankempaa jalansijaa ja laajentaa kirjastojen palveluvalikoimaa. Aina välillä keskustellaan siitä, onko kirjastoissa välttämätöntä päästä tekemään esimerkiksi 3D-tulosteita. Toiminta edellyttää resursseja, ja paikalla tulisi olla henkilöstöä, joka tuntee juuri sen toiminnan.
Aina välillä keskustellaan siitä, onko kirjastoissa välttämätöntä päästä tekemään esimerkiksi 3D-tulosteita.
Järvenpään kirjastossa verstastoimintaa ei ole, mutta asiakkaita ohjataan samaan kirjastoverkostoon kuuluvaan Keravan kirjastoon. Järvenpäässä erikoisuus on musiikkihuone rumpuineen, kitaroineen ja pianoineen. Tilasta löytyvät myös karaokevälineet.
– Asiakkaat ovat löytäneet hyvin nämä uudet palvelut, ja niillä on säännöllistä käyttöä, Lehto sanoo.Hän uskoo, että kirjastojen rooli laajenee myös tulevaisuudessa ja merkitys kohtaamispaikkana kasvaa.
Kirjastojen lisäksi on hyvin vähän paikkoja, joihin voi tulla oleskelemaan ilman, että joutuu jostakin maksamaan.
– Meidän täytyy itsekin tehdä töitä sen eteen, että lisäämme tietoisuutta kirjastojen palveluista. Vieläkin on ihmisiä, jotka ajattelevat, että kirjastoon ei voi mennä, ellei lue, Lehto pohtii.