Lukutaito on nykyajan teknologisessa maailmassa paljon enemmän kuin kykyä lukea kirjoja. Kirjastoammattilaisten rooli lukutaidon rakentajina koskettaa kaikenikäisiä ja vahvistuu tekoälyn aikakaudella.
Lukutaidon edistäminen on ollut kirjastojen perustehtävä niin kauan kuin kirjastotoimintaa on ollut. Yhteiskunnan kehittyessä myös lukutaidon eteen tehtävä työ on monimuotoistunut.
– Lukutaito ei tarkoita vain kirjojen lukemista, vaan se on edellytys sille, että voi osallistua täysivaltaisesti yhteiskunnan toimintaan, informaatikko Eija Vainio Heinolan kaupunginkirjastosta sanoo.
Yksi kirjastojen uusista tehtävistä liittyy tekoälylukutaitoon. Heinolan kirjastossa on esimerkiksi tullut yhteydenotto asiakkaalta, joka oli katsonut tekoälytiivistelmästä kirjaston aukioloaikoja. Asiakas oli harmistunut, kun tieto ei ollutkaan pitänyt paikkaansa eikä kirjasto ollut auki.
– Ihmisillä on luontainen tarve etsiä oikoteitä. Tekoäly on helppo keino saada tietoa ilman suuria ponnistuksia. Tekoäly on rakennettu ystävälliseksi, tuttavalliseksi ja uskottavaksi. Se madaltaa kynnystä uskoa tekoälyn tuottamaa tietoa ilman kriittisyyttä, Vainio pohtii.
Tekoäly on rakennettu ystävälliseksi, tuttavalliseksi ja uskottavaksi. Se madaltaa kynnystä uskoa tekoälyn tuottamaa tietoa ilman kriittisyyttä.
Tekoäly näkyy jo kaikkien ikäluokkien arjessa. Lahden kaupunginkirjaston yhtenä tavoitteena onkin parantaa kirjaston asiakkaiden tekoälylukutaitoa.
– On mahdollista, että tekoäly heikentää lukutaitoa. Se laiskistuttaa ja voi samalla vähentää kriittisyyttä. Iso osa lukutaitoa on myös lähdekriittisyys, mikä jää helposti puuttumaan tekoälyn kanssa, kirjastonhoitaja Paavo Rautiainen sanoo.
Toisaalta hän muistuttaa, ettei tekoäly ole yksistään huono asia. Sen avulla esimerkiksi monia rutiinitoimenpiteitä voidaan nopeuttaa.
– Pitää kuitenkin muistaa, että käyttäjä itse on vastuussa tekoälyn tuottaman tiedon hyödyntämisestä ja sen oikeellisuuden tarkistamisesta, Rautiainen huomauttaa.
Monimutkaistuvassa maailmassa informaatiolukutaidon merkitys kasvaa ja tarvitaan Vainion sanoin monilukutaitoa: on ymmärrettävä erilaisia viestintämuotoja ja osattava toimia erilaisilla alustoilla. Samaan aikaan mainos-, uutis- ja viestitulvassa on kyettävä tunnistamaan viestien perimmäiset tarkoitukset ja tavoitteet.
Lahden kirjastoissa informaatiolukutaitoa opetetaan jo ennen kouluikää. Varhaiskasvattajat voivat varata kirjastolta mediasatutuokioita. Niissä opetetaan mediakriittisyyttä lapsentasoisesti. Kun esimerkiksi kirjan nimi on ”Kaikista nopein on gepardi”, syntyy luontevaa keskustelua siitä, miten voi varmistaa, että kirjan väite pitää paikkansa.
– Kun teknologia kehittyy, maailmasta tulee monimutkaisempi, mikä on iso haaste varsinkin vanhemmille ikäpolville digitalisaation osalta. Toisaalta nuoret ovat diginatiiveja, mutta monimutkaistuvan maailman haasteet koskevat myös heitä, Rautiainen sanoo. Heinolan kaupunginkirjaston informaatikko Eija Vainio on työssään seurannut ilolla esimerkiksi maahanmuuttajien lukutaidon kehittymistä ja heidän osallisuutensa lisääntymistä yhteiskunnassa.
Minkälaisia haasteita kohtaamme, jos lukutaito heikkenee? Kirjastoammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että uhkana on yksilön jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle ja väestön kahtiajakautuminen.
– Arkisten asioiden hoitamisesta voi tulla vaikeaa, ja asema yhteiskunnassa voi heikentyä. Heikentynyt lukutaito voi johtaa myös siihen, että ihminen on helpommin ohjailtavissa, Vainio sanoo.
Kun on itse jonkinlaisen kuplan sisällä, sen rajoitteita voi olla vaikea nähdä.
Rautiainen puhuu nykyisestä maailmasta monen totuuden aikana. Vaikuttamista tulee niin uutisista, mainoksista kuin sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi syntyä vain omaa ajattelua vahvistavia vinoumia, joissa kriittisyys jää puuttumaan.
– Kun on itse jonkinlaisen kuplan sisällä, sen rajoitteita voi olla vaikea nähdä.
Rautiainen ja Vainio kantavat kirjastoammattilaisina huolta lukutaidon säilymisestä, mutta ovat työssään saaneet todistaa myös paljon onnistumisia.
Vainiolle merkityksellisimpiä hetkiä ovat olleet kotoutumisopiskelijoiden kanssa vietetyt vuodet ja heidän kehittymisensä seuranta.
– On ollut hienoa huomata, kuinka heidän kielitaitonsa on kehittynyt ja kyky esimerkiksi löytää palveluita on parantunut. On palkitsevaa nähdä konkreettista edistymistä, Vainio iloitsee.
Rautiainen nostaa esille ikääntyneiden digitaidot. Kirjastossa tehdään paljon töitä digilukutaidon eteen, ja iäkkäille on olemassa erilaisia digineuvontapalveluita. Kun ohjaustyö onnistuu, ja iäkäs henkilö oppii itsenäisesti hoitamaan asioita, jotain on tehty oikein.
– Seniorityössä on aina palkitsevaa, kun näkee iäkkäiden ihmisten saavuttavan digitaalista itsenäisyyttä.
Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta.
”Lue joka päivä jotain, mikä kiinnostaa sinua – muualta kuin puhelimen ruudulta. Jos et ole lukenut pitkään aikaan, kouluta aivojasi. Aloita vaikka lukemalla tekstiä ketsuppipullon kyljestä. Lukutaidon vahvistaminen käynnistyy jo pienilläkin lukuhetkillä, joita ottaa osaksi arkea.
Lukutaito on supervoima. Sen avulla saat selkääsi siivet, joiden kanssa pärjäät maailmassa.”
Eija Vainio informaatikko Heinolan kaupunginkirjasto
”Ole avoimen kiinnostunut asioista ja kriittinen kaikelle, mitä eteesi annetaan. Uskalla myös haastaa itseäsi. Itsensä haastaminen virkistää aivoja.”
Paavo Rautiainen kirjastonhoitaja Lahden kaupunginkirjasto