Jyty selvitti: Työmäärän kasvu kuormittaa asiantuntija- ja ICT-työtä tekeviä – 66 prosenttia kertoo kiireen lisääntyneen

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista asiantuntija- ja ICT-työtä tekevistä 84 prosenttia kokee työnsä erittäin tai melko merkitykselliseksi. Luku on hieman suurempi kuin muissa Jytyn jäsenryhmissä, jotka vastasivat samaan jäsenkyselyyn.

Työ koettiin merkitykselliseksi erityisesti siksi, että siinä voi auttaa asiakkaita ja kollegoita, kehittää palveluja ja varmistaa yhteiskunnan arjen sujuvuutta. Oman työn vaikutukset näkyvät joko suoraan asiakkaiden elämässä tai välillisesti taloushallinnon, tietojärjestelmien ja muiden tukipalvelujen kautta.

– Teen työtä, jossa palvelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Näen käytännössä, miten he hyötyvät työstä, kertoo eräs vastaaja.

– Tuotan tarkkaa ja oikea-aikaista taloustietoa hyvinvointialueen hallinnon käyttöön, perustelee toinen kyselyyn vastannut asiantuntija.

Työhyvinvointi on pääosin kohdallaan

Jäsenkyselyn tulosten mukaan asiantuntija- ja ICT-työtä tekevistä Jytyn jäsenistä oman työhyvinvointinsa arvioi hyväksi tai erittäin hyväksi 60 % ja kohtalaiseksi 31 %. Heikoksi tai erittäin heikoksi sen arvioi 9 %.

– On haastavaa, kun pitäisi samanaikaisesti olla osaava ja kehityshaluinen sekä sitoutua omaan työpaikkaan, vaikka työn jatkumisesta ei koskaan tiedä. Samalla pitäisi suorittaa vapaa-aikaa, ja somettaa superihmisenä LinkedIn ja muut kanavat täyteen, eräs vastaaja kuvailee nykyelämän vaatimuksia.

Asiantuntija- ja ICT-työtä tekevät kokevat työmääränsä useammin liian suureksi kuin samaan kyselyyn vastanneet sihteeri- ja assistenttityötä tekevät jäsenet. Vastaajista 13 % ilmoittaa työmäärän olevan jatkuvasti liian suuri, ja 66 % kertoo kiireen lisääntyneen viimeisten vuosien aikana. Valtaosalla vastaajista on pitkä kokemus työelämästä: vastaajista 51 % on työskennellyt omalla alallaan yli 20 vuotta.

Säästöt tuntuvat työn arjessa

Enemmistö asiantuntija- ja ICT-työtä tekevistä vastaajista kertoo, että heidän työpaikallaan on suunniteltu tai toteutettu säästötoimia tämän vuoden aikana. Säästöt ovat lisänneet työmäärää, tuoneet uusia työtehtäviä sekä johtaneet lomautuksiin ja irtisanomisiin.

– Meillä on parhaillaan muutosneuvottelut. Vähennystarve on kahdeksan henkilötyövuotta nykyisestä 19 henkilötyövuodesta. Viikon päästä pitäisi selvitä, jatkuuko 25 vuotta kestänyt työsuhteeni, eräs kyselyyn vastannut kertoo.

Toisaalta 43 prosenttia vastaajista kertoo, etteivät säästöt olleet vaikuttaneet heihin henkilökohtaisesti. Luku on hieman suurempi kuin muilla ammattialoilla.

Riittämättömyyden tunne kasvaa.

Työelämän haasteista vastaajat nostavat esiin muun muassa kasvaneen työmäärän, jatkuvat muutokset ja resurssien niukkuuden. Työhön tulee uusia tehtäviä ja vaatimuksia, mutta aikaa, henkilöstöä tai perehdytystä ei lisätä samassa suhteessa.

Monia asiantuntijoita kuormittavat lainsäädännön muutokset sekä vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa oman työn tavoitteisiin ja toimintatapoihin.

Työvoimapalvelujen ammattilaiset muutosten keskellä

Työvoimapalvelujen ammattilaisia kuormittavat erityisesti suuret asiakasmäärät, niukat henkilöstöresurssit ja asiakkaiden vaikeutuneet tilanteet. Palvelujen kuntiin siirtymisen jälkeen vastuut, työnjako ja toimintatavat ovat paikoin epäselviä. Työn vaativuutta ei myöskään aina tunneta kuntaorganisaatioissa.

Jatkuvat lainsäädännön ja organisaation muutokset sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet lisäävät epävarmuutta.

– Työllisyyspalveluissa yhteiskunnalliset muutokset tekevät asiakkaiden tilanteista entistä vaikeampia ja samalla työstä haastavampaa. Riittämättömyyden tunne kasvaa, kuvailee eräs asiantuntija.

Työn vaatimukset eivät välttämättä näy palkassa

Asiantuntija- ja ICT-tehtävissä työskentelevien mukaan työhyvinvointia kuormittavat myös pitkät työpäivät ja paineet kehittää omaa ammattitaitoa.

Moni kokee, ettei työn vaativuus näy palkkauksessa. Yleinen huomion on myös se, ettei päätöksenteossa aina ymmärretä asiantuntijatyön todellista sisältöä tai työmäärää.

– Resurssipulan vuoksi joudumme hoitamaan myös muiden yksiköiden tehtäviä. Loma-aikoina hoidamme omien töidemme lisäksi lomalla olevien kiireellisiä tehtäviä. Lisääntyneestä vastuusta ei makseta korvausta. Meille vain ilmoitetaan, milloin järjestely alkaa ja kuinka kauan se kestää, kertoo yksi vastaaja.

Vastausten perusteella työhyvinvointia tukevat erityisesti hyvä työyhteisö ja työkaverien tuki, etätyömahdollisuudet sekä työn joustavuus.

Lisääntyneestä vastuusta ei makseta korvausta. Meille vain ilmoitetaan, milloin järjestely alkaa ja kuinka kauan se kestää.

– Saan työtovereiltani paljon tukea, mutta esihenkilöltä en niinkään. Hänellä on omissa tehtävissään paljon paineita ja vain rajallisesti aikaa. Toivon, että hänelle jäisi enemmän aikaa keskustella meidän kanssamme, yksi vastaaja toteaa.

Tekoälyn käyttöä opitaan myös itsenäisesti

Tekoälyn käyttö työssä on erittäin tai melko tuttua 69 prosentille kyselyyn vastanneista asiantuntija- ja ICT-työtä tekevistä. Lisäksi 18 prosenttia kertoo sen olevan jonkin verran tuttua. Kyselyn tulosten valossa tekoälytyökalujen käyttäminen ja kokeileminen on tässä ryhmässä yleisempää kuin esimerkiksi sihteeri- ja hallintotyötä tekevien keskuudessa.

Vastausten perusteella osaamista ylläpidetään ensisijaisesti koulutusten avulla, itsenäisellä opiskelulla sekä käytännön työssä oppimalla.

– Käytän tekoälyä paljon vapaa-ajallani ja opiskelen sen käyttöä. Seuraan aktiivisesti tekoälyvaikuttajia. Testaan, kokeilen ja harjoittelen tekoälyn hyödyntämistä myös työn lomassa, kuvailee yksi Jytyn jäsenkyselyn vastaaja.

Jyty selvitti asiantuntija- ja ICT-työn tilaa osana laajaa jäsenkyselyä touko–kesäkuussa 2026. Koko kyselyyn vastasi 1 601 Jytyn jäsentä, joista 468 työskenteli asiantuntija- tai ICT-tehtävissä. Vastaajat työskentelevät kunnissa, kuntien omistamissa yhtiöissä, hyvinvointialueilla, seurakunnissa, valtiolla ja yksityisellä sektorilla.