Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mikä tekee heidän työstään merkityksellistä, mistä työhyvinvointi rakentuu ja miten tekoäly näkyy työssä.
Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa asiantuntijana työskentelevä Emmi Nisumaa kouluttaa työparinsa kanssa vuosittain noin 700 opiskelijaa uusien opiskelijoiden tutoreiksi. Tutorit ovat syksyisin opintonsa aloittavien yli 6 500 opiskelijan tukena. Nisumaa kehittää myös opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilötoimintaa.
Nisumaa tiedostaa tekevänsä tärkeää työtä, joka tukee opiskelijoiden ja oppilaitoksen arjen sujuvuutta.
– Työni vaikutukset ovat suuria, vaikka iso osa siitä on näkymätöntä kehittämistä ja taustarakenteiden luomista. En kaipaa itselleni mitään superarvostusta, mutta toivoisin yleisesti, että kaikki yhteisen hyvän eteen tehtävä työ tulisi yhteiskunnassa nykyistä paremmin nähdyksi, Nisumaa sanoo.
Marjo Rummukainen ja Mikko Saikkonen käsittelevät puolestaan työssään tietoa, jota tarvitaan, kun tehdään päätöksiä julkisten varojen käytöstä.
Sisäministeriössä työskentelevä Rummukainen kokoaa ja analysoi pelastustoimen talouslukuja ministeriön ja hyvinvointialueiden käyttöön. Hän kokee saavansa työssään luottamusta ja arvostusta. Tunnustuksena tästä työstä Rummukaiselle myönnettiin hiljattain pelastusalalla arvostettu ansiomerkki.
– Olin todella otettu, sillä en osannut odottaa ansiomerkkiä. Se oli julkinen tunnustus pitkästä työurastani pelastustoimen talousasioiden parissa, Rummukainen kertoo.
Hankinta-asiantuntija Mikko Saikkosen työn merkitys Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella korostuu tiukassa taloustilanteessa.
– Hankinnoilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua ja varmistamaan, että rahat riittävät mahdollisimman hyvin palvelujen järjestämiseen. Työn tulokset syntyvät moniammatillisessa yhteistyössä. Onnistuminen näkyy esimerkiksi toimivina sopimuskokonaisuuksina, sujuvasti etenevinä hankintoina ja siinä, että kustannukset pysyvät hallinnassa, Saikkonen kuvailee.
Saikkonen kokee nykyisen työmääränsä sopivaksi, vaikka ajoittain on kiire. Työmäärä on tasoittunut hyvinvointialueen ensimmäisiin vuosiin verrattuna. Tuolloin uusia hankintoja ja sopimuksia tehtiin paljon. Kiireisinä hetkinä priorisointi ja oman työn suunnittelu on tärkeää.
Nisumaan työpaikalla Metropolian opiskelijakunta METKAssa on käynnistynyt nelipäiväisen työviikon kokeilu. Pääsääntöisesti koko henkilöstö on vapaalla perjantaisin. Kokeilussa palkka säilyy ennallaan. Lyhyemmän työviikon vaikutuksia työhyvinvointiin ja työn sujumiseen seurataan säännöllisesti.
– Jo kokeilun alussa huomasin, että viikon työtehtävät kannattaa suunnitella niin, että kuormitus jakautuu tasaisesti, Nisumaa kertoo.
Marjo Rummukaisen työhyvinvointia tukevat erityisesti mahdollisuus etätyöhön ja joustavat työajat. Hän työskentelee osan viikosta paikan päällä ministeriössä ja osan kotona.
– Aiemmin työskentelin kokonaan etänä, mutta nykyään käyn toimistolla muutamana päivänä viikossa. Olen tottunut itsenäisyyteen ja vastuuseen. Minulle sopii, että voin rytmittää työni itse, Rummukainen kertoo.
Hyvinvointialueiden säästöt näkyvät Mikko Saikkosen työssä niukkenevina henkilöstöresursseina ja tiukentuvina budjetteina. Hankintoja on arvioitava entistä tarkemmin sen mukaan, mikä on välttämätöntä lakisääteisen toiminnan turvaamiseksi. Saikkonen on myös itse ollut lomautettuna.
– Toisaalta talouden kanssa tasapainoilu haastaa positiivisesti ammatillisessa mielessä, sillä joudumme tarkastelemaan hyvinvointialueen toimintatapoja aivan uusista näkökulmista, Saikkonen kertoo.
Valtionhallinnossa työskentelevä Rummukainen muistuttaa, etteivät lakisääteiset tehtävät poistu, vaikka niiden hoitamiseen käytettävissä olevat resurssit vähenisivät.
– Niin kauan kuin ministeriön tehtävistä säädetään laissa, ne on hoidettava. Jos henkilöstöresurssit vähenevät, olennaista on, miten työkuorma saadaan pidettyä hallinnassa, Rummukainen sanoo.
Nisumaan työpaikalla on tänä vuonna keskusteltu paljon siitä, miten selkeät työtehtävät ja toimiva työnjako tukevat työhyvinvointia.
Kaikilla kolmella on myönteisiä kokemuksia tekoälyn hyödyntämisestä omissa työtehtävissä.
Saikkonen hyödyntää tekoälyä aktiivisesti esimerkiksi suurten tietomäärien käsittelyssä ja ratkaisuvaihtoehtojen etsimisessä. Tekoälyn tuottamia vastauksia hän ei hyväksy sellaisinaan ilman omaa harkintaa.
– Käyn tekoälyn kanssa keskustelua, mutta tarkistan sen käyttämät lähteet.
Rummukainen kuvailee itseään tekoälyn kokeilijaksi. Hän on käyttänyt tekoälyä avuksi esimerkiksi tekstien tiivistämisessä.
– Meillä ministeriössä kannustetaan tekoälyn käyttöön ja tarjotaan koulutusta. Tekoälyn käytännön hyödyntämismahdollisuudet riippuvat luultavasti paljon jokaisen työntekijän omista työtehtävistä.
Käyn tekoälyn kanssa keskustelua, mutta tarkistan sen käyttämät lähteet.
Nisumaa käyttää projektinhallintaohjelman tai oppilaitoksen omaa tekoälyä satunnaisesti esimerkiksi tilastojen visualisointiin ja tiedonhakuun. Hän on huomannut hyödyt, mutta suhtautuu tekoälyyn silti hieman varauksellisesti sen ympäristövaikutusten ja yhdenvertaisuusongelmien vuoksi.
Kukaan haastateltavista ei pelkää tekoälyn vievän omaa työtään.
– Työni tehdään ihmisten kanssa keskustelemalla ja kouluttamalla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Se vaatii tilannetajua ja ihmisten kohtaamisen taitoa, joita tekoälyllä ei ole, Nisumaa painottaa. Jyty selvitti asiantuntija- ja ICT-työn tilaa Asiantuntija- ja ICT-työ koetaan merkitykselliseksi, mutta jatkuvat muutokset, säästötoimet ja niukat resurssit haastavat työhyvinvointia, käy ilmi Jytyn jäsenkyselystä. Lue juttu
Asiantuntija- ja ICT-työ koetaan merkitykselliseksi, mutta jatkuvat muutokset, säästötoimet ja niukat resurssit haastavat työhyvinvointia, käy ilmi Jytyn jäsenkyselystä.