Sihteeri- ja hallintoalan ammattilaisten työ ei aina hahmotu alan ulkopuolisille – eivätkä monipuolista työkenttää aina tunne kaikki kollegatkaan. Kolme ammattilaista kertoo omasta työstään ja mikä siinä motivoi.
– Ulkopuolisille aika usein saa selittää, mitä kaikkea omaan työhön sisältyy. Kun se selkiytyy, moni yllättyy työn vastuullisuudesta ja monipuolisuudesta. Monet yllättyvät esimerkiksi koulusihteerin ja varhaiskasvatussihteerin tehtävänkuvien erilaisuudesta, Turun kaupungin varhaiskasvatussihteeri Susanna Ehrlund kertoo.
Alkio-opistossa asiakassihteerinä työskentelevä Kalle Liukkunen yhtyy Ehrlundin näkemyksiin. Hänen työnsä sisältää asiakaspalvelutehtävien lisäksi myös esimerkiksi kirjaston- ja kiinteistönhoidon sekä puhelinmarkkinoinnin tehtäviä.
– Monilla voi olla ennakkokäsityksiä sihteerin työstä, mutta kun työhön perehtyy, ymmärtää paremmin sen monimuotoisuutta, Liukkunen sanoo.
Kaikki haastateltavat ovat sitä mieltä, että työn monipuolisuus on yksi sen suurimmista rikkauksista. Anne-Maria Simojoki on ollut töissä Oulun kaupungilla vuodesta 1989 alkaen ja ehtinyt työskennellä monenlaisissa hallinnon tehtävissä.
– Olen tyytyväinen, että olen uskaltanut hypätä erilaisiin tehtäviin ja uusille toimialoille. Se antaa paljon. Samalla oppii arvostamaan eri tavalla toisten tekemää työtä, Simojoki pohtii.
Monipuolinen työnkuva motivoi, mutta tehtävän vaativuus ei aina näy palkassa. Näin osoittaa myös Jytyn tuore kysely. Toisenlaisiakin esimerkkejä onneksi on.
– Tiimistämme lähti yksi työntekijä pois, ja hänen tehtävänsä jaettiin minun ja kollegani kesken. Kun työmäärä kasvoi ja vastuut muuttuivat, myös palkkaa korotettiin, Simojoki iloitsee.
Yksi työtehtäviä tällä hetkellä vahvasti muokkaava asia on tekoäly. Jytyn kyselyn mukaan tekoäly herättää ristiriitaisia tunteita, eivätkä kaikki vielä käytä sitä työssään säännöllisesti. Myös haastateltavat käyttävät tekoälyä työssään hyvin eri tavoin.
Liukkunen on käyttänyt tekoälyä lähinnä ratkoessaan tietoteknisiä ongelmia, eikä työnantajakaan tällä hetkellä odota tekoälyn käyttöä. Myöskään Ehrlund ei käytä tekoälyä vielä erityisen aktiivisesti työssään, vaikka uskookin, että siitä voisi olla hyvä apu monissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi muistioiden kirjoittamisessa.
Oulun kaupungilla sen sijaan tekoälyn käyttöön panostetaan ja kannustetaan.
– Tällä hetkellä käytän tekoälyä esimerkiksi päätösten valmistelussa ja suurten kokonaisuuksien tiivistämiseen. Työnantaja tarjoaa tekoälyn käyttöön koulutusta, ja meillä on tietojenkäsittelytieteen harjoittelija, joka pitää viikoittain käytännönläheisiä tekoälyinfoja, Simojoki sanoo.
Erot kuvastavat hyvin sitä, miten vaihtelevasti tekoälyä on otettu käyttöön työpaikoilla.
Työhyvinvointiaan haastateltavat kuvaavat pääasiassa hyväksi. He kokevat, että erityisesti joustavat työajat ja etätyömahdollisuus edistävät työhyvinvointia.
– Työssäni hoidan laajoja kokonaisuuksia, jotka vaativat keskeytyksetöntä työaikaa. Osittainen etätyömahdollisuus on tärkeä asia tässä, Ehrlund sanoo.
Keskeistä työhyvinvoinnin kannalta on haastateltavien mukaan myös hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit, joiden kanssa jaetaan niin osaamista kuin arkipäiväisiäkin asioita.
– Erityisesti sihteerikollegoiden tuki on tärkeää, vaikka emme työskentelekään samassa tiimissä, Ehrlund toteaa.
Työyhteisön tukea ja kohtaamisia ei siis ainakaan tekoälyllä voi korvata.