Ilmoittautuminen käynnissä
Pohjois-Savon hyvinvointialue on aloittanut 1. kesäkuuta uudet yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on 18,5 miljoonan säästöt henkilöstökuluissa. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa jopa 300 henkilötyövuoden vähentämistä. Kesän aikana käytävät yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, eli noin 12 500 työntekijää.
Aluehallitus päätti 1.6. aloittaa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena on säästää 18,5 miljoonaa henkilöstökuluista. Henkilöstösäästöjä haetaan muun muassa tuottavuusohjelmasta ja palvelujärjestelmän uudistuksesta. Säästökeinoina voivat olla esimerkiksi eläköityminen, määräaikaisten työsuhteiden päättyminen, lomautukset, osa-aikaistamiset ja irtisanomiset.
– Koko hyvinvointialuetta koskevat yt-neuvottelut kesälomakaudella aiheuttavat huolta ja suoranaista stressiä henkilöstössä. Työntekijät pelkäävät, mitä neuvotteluissa päätetään kesälomien aikana, kuvailee Jytyn pääluottamusedustaja Reetta Parviainen henkilöstön tuntoja.
– Henkilöstön edustajien tehtävänä on etsiä neuvotteluissa vaihtoehtoisia säästökohteita, mutta äkkiseltään ei tule mieleen, mistä säästää kaikkien näiden yt-neuvotteluiden jälkeen. Resurssit ovat pienet kaikkialla, Parviainen jatkaa.
Koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden lisäksi aloitetaan johtamisjärjestelmän uudistamiseksi erilliset yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 1,2 miljoonan säästöjä. Näiden yt-neuvottelujen kohteena on 28 ylintä viranhaltijaa. Palvelutuotanto on tarkoitus organisoida kahteen kokonaisuuteen: terveys- ja turvallisuuspalveluihin sekä hyvinvointi- ja hoivapalveluihin.
Kaikkiaan kuluvana vuonna on ilmoitettu kolmet yt-neuvottelut, joista ensimmäiset päättyivät huhtikuussa 46 sihteeri- ja tekstinkäsittelijän tehtävän vähentämiseen. Irtisanottuja tekstinkäsittelijöitä oli 36. Yt-neuvotteluiden taustalla oli tekoälypohjaisen puheentunnistuksen käyttöönotto esimerkiksi lääkärien saneluissa.
Jytyn pääluottamusedustaja Reetta Parviainen epäilee, saavutetaanko tekstinkäsittelijöiden irtisanomisella todellisia säästöjä, vaikka tekoälypohjainen puheentunnistus onkin hyödyllinen.
– Lääkäreiltä menee paljon työaikaa kirjaamiseen sekä tekstin korjaamiseen puheentunnistuksen jäljiltä, joka on pois potilaiden vastaanottotyöstä. Tekstinkäsittelijät ja sihteerit nopeuttavat lääkäreiden työtä, Parviainen huomauttaa.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on kattaa toiminnan alkuvuosilta 2023 ja 2024 kertynyt 128,5 miljoonan alijäämä vuoden 2029 loppuun mennessä. Viime vuonna 2025 tuli ensimmäisen kerran 5,3 miljoonaa euroa ylijäämää. Valitettavasti alijäämää on kuitenkin edelleen 123,2 miljoonaa euroa. Myöskään valtion rahoitus ei kasva, joten Pohjois-Savon hyvinvointialue on liki mahdottoman tilanteen edessä.
Jyty on nostanut voimakkaasti esiin hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyyttä esimerkiksi seuraavien eduskuntavaalien tavoitteissa. Jytyn mielestä valtion on turvattava hyvinvointialueiden rahoitus, jotta alijäämäkierre saadaan katkaistua ja palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti.