Naistenpäivässä on aina, jo yli vuosisadan ajan, ollut kyse yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostamisesta ja yhdenvertaisista oikeuksista, tasa-arvosta. Päivän juuret ovat syvällä työelämässä ja sen parantamisen syövereissä.
Tänään vietetään kansainvälistä naistenpäivää, jonka todellinen tarkoitus ei näy usein edes juhlapuheissa vaan peittyy kaupallisen pöhinän ja hömpötyksen alle. Vaikka varmasti suklaata ja kukkiakin on kiva saada, on arvostetuksi ja nähdyksi tuleminen työelämässä toivotumpi ja tarpeellisempi naistenpäivän osoitus.
Työelämän kehittämisen tulisi olla tehtävälistojen kärjessä ja uutisten otsikoissa joka päivä, sillä se vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme, jaksamiseemme ja olemiseemme. Työelämä määrittelee meidät monella tapaa yhteiskuntana – ja juuri siksi naistenpäivää yhä tarvitaan työelämän rakenteiden ravistelijaksi. Lista maista, joissa sukupuolten tasa-arvo on toteutunut, on nimittäin äärettömän lyhyt; sellaisia maita ei ole.
Olemme naisvaltainen ala, joka jo viime laman aikana sai olla taakankantajana ja muutenkin vähäisten tulojen leikkurin alla. Palkaton sairauslomapäivä syö pieniä tuloja, ja sosiaalietuuksien leikkaus taas lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoa.
Tarinta kertoo, että ensimmäisenä naistenpäivänä 1900-luvun vaihteessa tekstiilitehtaan naiset menivät lakkoon vaatiakseen työpaikoilla parempia työehtoja ja yhdenvertaista kohtelua kaikille sukupuolille. Näin syntyi naistenpäivä ja ajatus siitä, että yhteinen päivä tuo vahvuutta myös yhdessä vaikuttamiseen. Vaikka tuosta ensimmäisen naistenpäivän lakosta on tultu eteenpäin jo yli vuosisadan verran, riittää työelämässä yhä kehitettävää.
Nykypäivän hieno esimerkki tulee Islannista, missä erityisesti sukupuolten palkkaeroihin keskittyvä naistenlakko, Kvennafri, on järjestetty jo seitsemän kertaa ansiokkain tuloksin. Yhteisenä naisrintamana vaatimalla maassa on tehty edistyksellistä työtä samapalkkaisuuden ja naisten politiikassa edustettavuuden eteen. Viime lokakuussa naisten oma lakko pysäytti koko yhteiskunnan ja johti tekoihin: sukupuolten väliset palkkaerot ja sukupuoleen perustuva seksuaalinen väkivalta otettiin poliittisen päätöksenteon agendalle.
Voisikohan hallitus julkaista ennusteen siitä, miten vientivetoinen palkkamalli tulee vaikuttamaan naisen euron kehitykseen tulevina vuosina?
Naisten ansiosta matalapalkka-aloilla, esim. hoiva-alalla, tuotetaan tähän yhteiskuntaan tarvittavia palveluita, joita ilman monikaan ei pystyisi tekemään omaa työtään. Toivon todellakin, että hallitus etsii säästöjä jostain muualta.
Lakko ei toki ikinä ole ensisijainen tai tavoiteltava vaihtoehto, vaan viimesijainen keino vaikuttaa. Olennaista on yhdessä tekeminen paremman työelämän puolesta. Kestävää työelämää kehitetään yhdessä rakentaen – ei sanelemalla tai luomalla lainsäädäntöjä, joilla epätasa-arvoa vain kasvatetaan entisestään. Tällaista politiikkaa tehdään kuitenkin nyt Suomessa, kun hallitus ajaa vientivetoista mallia lakiin. Vain ja ainoastaan vientialojen palkankorotuksiin sidottu korotustaso lisää palkkaeroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Olen todella huolissani näistä leikkauksista, joilla heikennetään erityisesti naisvaltaisten alojen työehtoja. Esim. sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi on kohtuutonta pienten lasten työssä käyville vanhemmille.
Aikuiskoulutustuki on ollut ehdoton edellytys matalapalkkaisella naisvaltaisella alalla siihen, että pystyisi etenemään työuralla.
Tämän tekstin nostoina on poimintoja postikorttikampanjaamme tulleista vastauksista. Toivon, että naistenpäivän kunniaksi annat näiden viestien herätellä itseäsi siihen, miksi tätäkin naistenpäivää tulee viettää työelämän teemoista keskustellen.
Tällä hetkellä täysipäiväiset naisvaltaisilla aloilla työskentelevät joutuvat hakemaan toimeentulotukea selvitäkseen arjesta. Näin ei voi olla, miten tähän on tultu?
Miley Cyruksen Grammy-palkittua Flowers-radiohittiä lainatakseni, voin ostaa ihan itse itselleni kukkia. Työelämän tasa-arvoa meistä kukaan ei voi tehdä kuitenkaan yksin, vaan siihen tarvitaan joukkoa. Siksi myös me ammattiliitot olemme olemassa: viemässä työelämää eteenpäin yhdessä. Kun siis tänään toivotat hyvää naistenpäivää kelle tahansa ja omasta sukupuolestasi riippumatta, kukkapuskan sijaan anna tukesi ja arvostuksesi työelämän kehittämiselle ja yhdenvertaisuudelle.
P.S. Myös tänään on hyvä päivä tehdä tekoja paremman työelämän puolesta – ja näistä ensimmäinen on oman alan ammattiliittoon liittyminen ja sen suositteleminen omalle työkaverillekin.
Järjestöjohtaja
puh. 043 826 7960 eveliina.reponen@jytyliitto.fi