Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt aloittaa sairaalapalveluissa yli 7000 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Irtisanomiset ja työsuhdemuutokset voivat kohdistua jopa 350 työntekijään.
Yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on tällä hetkellä koko Pirhan sairaalapalveluiden henkilöstö, sillä jo aiemmin syyskuussa aloitettiin yt-neuvottelut sairaalapalveluiden kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen palvelulinjalla.
Säästötavoite sairaalapalveluissa on ensi vuonna 18,2 miljoonaa euroa, josta noin 8,3 miljoonaa euroa arvioidaan kohdistuvan suoraan henkilöstöön. Pirkanmaan hyvinvointialueella on henkilöstöä tällä hetkellä noin 20 000, joista sairaalapalveluissa työskentelee vajaat 8 000 työntekijää.
– Tilanne on äärimmäisen turhauttava. Yksikään luottamusedustaja ei odottanut tässä vaiheessa näin suuria yt-neuvotteluja ja säästövaatimuksia, Jytyn pääluottamusedustaja Kari Hämäläinen sanoo.
Pirha teki alijäämää kahden ensimmäisen toimintavuotensa 2023–2024 aikana 193 miljoonaa euroa. Pirhan tavoitteena on tehdä säästötoimia niin, että ne kattavat alijäämän jo vuoden 2026 aikana.
– Käytännössä Pirhan sopeutustoimista on tullut suuri keskittämismalli, jossa kaikki keskitetään ympäristökunnista Tampereelle, Hämäläinen huomauttaa.
Jytyn pääluottamusedustaja kantaa huolta erityisesti sairaalapalveluiden tukipalveluista, kuten osastonsihteereistä ja väline- ja laitoshuoltajista.
– Tukipalveluiden resurssien leikkaaminen on johtanut siihen, että esimerkiksi hoitajat tekevät siivoojien tehtäviä ja lääkärit sihteerille kuuluvia hallinnollisia töitä. Tämä ei vain toimi, Jytyn pääluottamusedustaja korostaa.
Säästökeinoista neuvotellaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Tarkastelussa ovat kaikki mahdolliset keinot säästöjen saavuttamiseen. Yt-neuvotteluilla voi olla vaikutusta myös tukipalveluhenkilöstön toimintaan ja määrään.
Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksessa on jo aiemmin tarkasteltu henkilöstön sijoittumista, määrää, työtehtäviä ja organisaatiorakennetta. Palveluverkon uudelleenorganisointia on tarkoitus jatkaa.
– Toivottavasti tällä kertaa henkilöstöä kuunnellaan tulevissa yt-neuvotteluissa, Hämäläinen toivoo.
Kaikkien hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on tällä hetkellä jo noin 2,45 miljardia, ja kaikki hyvinvointialueet ovat olleet alijäämäisiä Helsinkiä lukuun ottamatta. Erityisen hankala taloustilanne on Itä-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueilla, joissa valtiovarainministeriö on käynnistänyt arviointimenettelyn.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta noin 80 prosenttia perustuu palvelujen tarpeen mukaiseen yleiskatteelliseen valtion rahoitukseen, johon diagnoositiedot vaikuttavat merkittävästi. Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet ovatkin nostaneet esiin kannanotossaan hyvinvointialueiden diagnoositietojen suuret eroavaisuudet alueiden välillä. Hyvinvointialueet ehdottavat kannanotossaan useita ratkaisuja rahoituksen korjaamiseen.