Jäsenelle 6 000 euron suuruinen hyvitys

Jytyn jäsen oli yhteydessä edunvalvontaosastoon koskien hänen työsopimuksensa irtisanomista tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Jäsen halusi yhteydenotollaan varmistaa, oliko irtisanominen suoritettu lainmukaisesti.

Jäsen oli työskennellyt samalla työnantajalla useamman vuoden ajan. Jäsen suoritti osan työpanoksestaan emoyhtiölle ja osan tytäryhtiölle. Jäsenen kanssa työskenteli myös useita muita samalla nimikkeellä ja samoja työtehtäviä tekeviä työntekijöitä, mutta jäsenemme oli ainoa työntekijä, jonka työpanosta käytettiin myös tytäryhtiössä.

Tytäryhtiön töiden vähentymisen johdosta työnantaja aloitti yhteistoimintamenettelyn, jonka se ulotti koskemaan ainoastaan jäsentämme. Kunnallisen yhteistoimintalain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.

Jäsenemme tapauksessa siis katsoimme, että työnantaja oli tehnyt päätöksen jäsenen irtisanomisesta jo ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista.

Puolestaan kunnallisen yhteistoimintalain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Jytyn näkemyksen mukaan työnantajan olisi tullut ulottaa yhteistoimintamenettely koskemaan kaikkia samaa työtä tekeviä työntekijöitä, ja koska se ei ollut näin menetellyt, oli se rikkonut kunnallisen yhteistoimintalain 5 §:n 1 momenttia. Jäsenemme tapauksessa siis katsoimme, että työnantaja oli tehnyt päätöksen jäsenen irtisanomisesta jo ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista, eikä näin ollen jäsenellä ollut mahdollisuutta vaikuttaa asian lopputulokseen kunnallisen yhteistoimintalain tarkoittamalla tavalla.

Työnantaja maksoi jäsenelle kunnallisen yhteistoimintalain mukaisena hyvityksenä 6 000 euroa.

Työnantajaa vaadittiin maksamaan jäsenelle kunnallisen yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. Riita-asia saatiin lopulta sovittua siten, että työnantaja maksoi jäsenelle kunnallisen yhteistoimintalain mukaisena hyvityksenä 6 000 euroa.

Tällainen työnantajan yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönnin johdosta maksama hyvitys on työntekijälle verovapaata korvausta, ja tästä johtuen jäsen sai pitää koko hyvityksen itsellään ilman vähennyksiä.

Rosa Marttila
Työmarkkinalakimies