Ammattiliitto Jyty kannattaa henkilöstön hallintoedustuksen laajentamista entistä pienempiin yrityksiin. Tällä hetkellä järjestelmän suurimpana ongelmana on erikseen hallintoedustusta varten perustetut johtoryhmät, jotka eivät todellisuudessa valmistele tai päätä asioista. Niiden olemassaolo täytyy voida lakimuutoksella estää.
Maan hallituksen lakiesityksessä henkilöstön hallintoedustusta sovellettaisiin jatkossa vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin, kun aiemmin rajana on ollut 150 työntekijää. Lisäksi lakiesityksen mukaan henkilöstön hallintoedustus olisi toteutettava hallituksessa tai johtoryhmässä tai niitä vastaavissa toimielimissä.
Jyty kannattaa hallintoedustuksen soveltamisrajan laskemista 100 työntekijään, mutta se voitaisiin laskea vielä alemmaksi 50 työntekijään, kuten muualla yhteistoimintalaissa.
Tällä hetkellä suurimpana ongelmana ovat kuitenkin laajennetut johtoryhmät, joilla työnantajat kiertävät yhteistoimintalain säännöksiä.
– Hallintoedustus tulee toteuttaa ainoastaan sellaisissa toimielimissä, joissa on todellinen valmistelu- ja päätäntävalta. Tällainen on vain todellinen johtoryhmä tai hallitus, Jytyn työmarkkinajuristi Maria Kuusela korostaa.
Kuuselan mukaan tällä hetkellä yrityksissä ei päästä käsiksi niihin hyötyihin, joita hallintoedustuksesta voisi olla.
Hallintoedustuksen rajaamista johtoryhmään tai hallitukseen voisi vähentää huomattavasti myös sitä hallinnollista taakkaa, josta yritykset ovat järjestelmän perustamisen osalta valittaneet. Johtoryhmä voi olla myös yksikkökohtainen, jolloin yrityksessä olevien hallintoedustajien määrä myös kasvaa.
Jyty vastustaa hallintoedustusta valvovan yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista, koska hallintoedustuksen poikkeuslupa-asiat, valvonta ja sanktiot ovat jo nyt täysin puutteellisen sääntelyn varassa. Sanktioita yhteistoimintalain hallintoedustuksen laiminlyönnistä pitäisi päinvastoin kiristää.
Lue lisää: