Ammattiliitto Jyty on selvittänyt jäsentensä työntekijäkokemuksen nykytilaa ja kehitystarpeita. Tutkimuksen perusteella kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöitä kuormittavat erityisesti kasvava työmäärä ja henkilöstövaje.
Jytyn liittohallitus ja muiden sopijaosapuolten hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen kunta- ja hyvinvointialan ns. perälautakirjauksen perusteella määräytyvistä palkankorotuksista. Viime kesänä tehdyissä sopimuksissa sovittiin, että vuosien 2023 ja 2024 korotukset ovat vuosittain 1,9 %, mutta kuitenkin vähintään teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden sekä auto- ja kuljetusalan tiettyjen työehtosopimusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo.
Yli 420 000 kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajan tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista on syntynyt sopu, kun järjestöt ovat tänään hyväksyneet viime perjantaina syntyneen neuvottelutuloksen.
Ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtajan ja entisen tasa-arvovaltuutetun Jukka Maarianvaaran mielestä työehtosopimukset ja niiden palkkaratkaisut ovat keskeinen tekijä samapalkkaisuuden edistämisessä. Palkkatasa-arvosta keskusteltiin STTK:n naistenpäivän etkoilla 3. maaliskuuta.
Neuvottelut palkankorotuksista jatkuvat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kunta- ja hyvinvointialoja edustavien palkansaajajärjestöjen kesken. Alun perin neuvottelut oli määrä saada päätökseen 28. helmikuuta.
Sote-alan työvoimapulaa ei ratkaista vain palkkauksen ja työolojen kehittämisellä. Laadukkaisiin sote-palveluihin tarvitaan moniammatillista osaamista ja eri ammattiryhmien arvon tunnistamista, korostaa Ammattiliitto Jyty.
Ammattiliitto Jyty korostaa eduskuntavaalitavoitteissaan laadukkaiden julkisten palvelujen merkitystä. Tulevalla hallituskaudella erityisen tärkeää on turvata kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus, riittävät henkilöstöresurssit ja työntekijöiden hyvinvointi.
Kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajia edustavat neuvottelujärjestöt JUKO ja JAU (JHL + Jyty) painottavat, että jatkoneuvottelut tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista on aloitettava viipymättä.
Ammattiliitto Jytyn uutena edunvalvontajohtajana hiljattain aloittanut entinen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää työehtosopimuksia ja niiden palkkaratkaisuja keskeisenä tekijänä samapalkkaisuuden ja palkkatasa-arvon edistämisessä. Työmarkkinapolitiikkaan kiinnitettiin huomiota myös Sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaohjelman raportissa, joka julkaistiin tänään 2. helmikuuta.
Kunta- ja hyvinvointialan työnantaja- ja palkansaajajärjestöt suosittelevat, että kunnat ja hyvinvointialueet palkkaavat tänäkin vuonna koululaisia kesäharjoitteluun. Koululaisten kahden viikon työharjoittelun palkaksi suositellaan tänä kesänä 390 euroa.
Tänään perjantaina 13. tammikuuta on ensimmäinen mahdollinen palkanmaksupäivä uusien hyvinvointialueiden työntekijöille. Työntekijöiden tulee tarkistaa palkkalaskelmasta, onko palkka laskettu oikein.
Hyvinvointialueelle siirtynyt Jytyn jäsen: toimita jäsenmaksuperinnän valtakirja uudelle palkkahallinnolle mahdollisimman pian, ellei työnantajasi ole sitä jo tehnyt.
Vuosien valmistelusta huolimatta monissa kunnissa on edelleen epäselvää, ketkä talous- ja hallintohenkilöstöstä siirtyvät vuodenvaihteessa kunnista hyvinvointialueille. Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston mielestä on vaarallista ja jopa lainvastaista, jos hyvinvointialueuudistusta käytetään henkilöstön karsimiseen tai vaihtamiseen.
Hyvinvointialueuudistus etenee eri puolilla Suomea hyvin eri tahtiin. Päijät-Hämeessä ollaan uudistuksen suhteen monessa kohtaa etujoukoissa, mutta palkkaharmonisaatio laahaa jäljessä.
Nurkan takaa vauhdilla lähestyvä sote-uudistus laittaa alueelliset julkiset palvelut uusiksi ja taitaa jättää varsinkin pienet kunnat entistä suurempaan ahdinkoon. Julkisten…
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten palkkaharmonisoinnista on tehty sovintosopimus, jossa työntekijöiden palkat yhdenmukaistetaan korkeimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin vuoden 2020 lokakuun alusta alkaen vuoden 2022 loppuun asti.