Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöitä kuormittavat kasvava työmäärä ja henkilöstövaje. Työntekijöiden eläköityminen pahentaa ongelmaa. Työntekijöiden jaksamista voitaisiin tukea parantamalla työntekijöiden vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksia sekä kehittämällä esihenkilötyötä. Tulokset käyvät ilmi Ammattiliitto Jytyn teettämästä tutkimuksesta, jolla selvitettiin Jytyn jäsenten työntekijäkokemusta.
Tutkimuksen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden työssä on paljon työuupumukselle altistavia kuormitustekijöitä. Työn organisointiin liittyvä keskeinen ongelma on jatkuva kiire ja suuri työmäärä. Myös johtamisen tasalaatuisuudessa on paljon kehitettävää. Digitaalisista työkaluista on tullut tärkeä osa arkea, mutta toimimattomat ohjelmistot vaikeuttavat usein työntekoa. Lisäksi jatkuvat muutokset kuormittavat julkisen alan henkilöstöä.
– Kunnissa ja hyvinvointialueilla kärsitään pahenevasta henkilöstöpulasta, jonka korjaamiseksi tarvitaan monia yhtäaikaisia toimia, kuten julkisen rahoituksen lisäämistä, työn arvostuksen ja palkkauksen pitkäjänteistä parantamista sekä tarkoituksenmukaista työnjakoa eri ammattilaisten kesken, Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa.
– Työuupumuksen hälytysmerkit on otettava tosissaan. Julkisen alan työntekijöiden hyvinvointi on yhteiskuntamme kantovoima, Voima lisää.
Tutkimuksessa nousee esiin myös alan heikko palkkaus: jopa 60 % kyselyyn vastanneista on tyytymättömiä palkkaansa. Heikkoa palkkaa pyritään joskus kompensoimaan tekemällä ylitöitä, mikä heikentää palautumista.
– Palkkaus on merkittävä asia alan pito- ja vetovoimalle. Juuri saatu ratkaisu kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotuksista korjaa osittain alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja vastaa siten myös tässä tutkimuksessa esiin nousseeseen tärkeään haasteeseen, Voima sanoo.
Tutkimus osoittaa, että eläköitymisistä aiheutuva henkilöstön väheneminen on merkittävä työntekijöiden kuormitusta lisäävä tekijä. Kaikkiin virkoihin ei oteta tai löydetä uusia tulijoita, ja samalla alalta poistuu valtavasti osaamista. Työurien pidentäminen vaatisi aiempaa yksilöllisempiä ratkaisuja, kuten työn muokkaamista ja työntekijöiden yksilöllisen osaamisen ja tilanteen huomioimista.
– Työurien pidentämisen ratkaisuista on hyviä esimerkkejä, eivätkä ne vaadi yhtäkään euroa. Tässä on julkisen alan työnantajille iso haaste, Workday Designersin työpäivämuotoilija Aku Varamäki huomauttaa.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan ja toivovat voivansa tehdä omaa perustyötään mahdollisimman hyvin. Neljännes vastaajista kuitenkin kokee, ettei työssä ole kehittymismahdollisuuksia.
Lisäksi työn merkityksellisyys ja työkaverit ovat kunta- ja hyvinvointialuetyöntekijöille merkittäviä voimavaroja.
– Tutkimuksen perusteella työn merkityksellisyyttä voitaisiin vahvistaa tukemalla työntekijöiden vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksia, aktiivista oman työn kehittämisotetta sekä yksilön huomioivaa johtamista, Varamäki kiteyttää.
Tutkimuksen toteuttivat Ammattiliitto Jytyn toimeksiannosta Workday Designers Oy ja iloom Oy tammi–helmikuussa 2023. Tutkimus koostui kyselystä, jonka laadulliset vastaukset analysoitiin tekoälyä hyödyntävällä Wordloom®-työkalulla, ja syvähaastatteluista, jotka analysoitiin työntekijäkokemusmallia hyödyntäen. Kyselyyn vastasi 3798 henkilöä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi, Ammattiliitto Jyty
Työpäivämuotoilija Aku Varamäki, puh. 0400 342 234, aku@workdaydesigners.com, Workday Designers
Tutkimusraportti: