Ilmoittautuminen käynnissä
Hätäkeskuslaitoksen organisaatiouudistus ja säästöpaineet herättävät henkilöstössä huolta työkykyjohtamisen tulevaisuudesta. Pelkona on, että hallinnon muutokset heikentävät esihenkilöiden mahdollisuuksia tukea työhyvinvointia arjessa.
Hätäkeskuslaitoksen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä uudistuvat, ja samalla apulaispäälliköiden virat lakkautetaan. Muutokset ovat osa valtion tuottavuusohjelmaa, jossa Hätäkeskuslaitokselta odotetaan neljän miljoonan euron säästöjä vuoteen 2029 mennessä.
Apulaispäälliköiden tehtävät siirtyvät pääasiassa keskusten päälliköille. Operatiivinen henkilöstö tunnistaa hallinnon olemassa olevan ja yhä kasvavan työkuorman ja pelkää nyt, että vaikutukset heijastuvat myös heidän työhönsä ja työhyvinvointiinsa.
– Miten keskusten päälliköillä on jatkossa aikaa olla esimerkiksi vuoromestareiden tukena työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtimisessa? Tässä tarvitaan laajaa yhteistyötä päälliköiden, vuoromestareiden ja asiantuntijoiden kanssa, Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin pääluottamusedustaja Arto Pirttimaa pohtii.
Operatiivinen henkilöstö tunnistaa hallinnon olemassa olevan ja yhä kasvavan työkuorman ja pelkää nyt, että vaikutukset heijastuvat myös heidän työhönsä ja työhyvinvointiinsa.
Turun hätäkeskuksen luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Patrick Tiainen kertoo, että henkilöstö pelkää apulaispäälliköiden tehtävien valuvan vuoromestareille. Yksi näistä tehtävistä voi olla juuri työkykyjohtaminen, sillä vuoromestarit ovat hätäkeskuspäivystäjien esihenkilöitä.
– Vuoromestari on jatkossakin päivystyssalin operatiivinen johtaja. Operatiivisesta puolesta ei voi tinkiä, joten on epäselvää, miten mahdolliset uudet vastuualueet voisi hoitaa, Tiainen toteaa.
Kaikki tämä on toistaiseksi vain spekulaatiota. Muutokset tulevat kuitenkin voimaan nopealla aikataululla: Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla jo huhtikuun alussa, Pohjois- ja Itä-Suomessa lokakuussa.
Hätäkeskuksissa on panostettu viime vuosina työkykyjohtamiseen. Keva myönsi Hätäkeskuslaitokselle vuonna 2024 Työkykyjohtamisen teot -palkinnon aktiivisesta ja vaikuttavasta työstä henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi. Vuonna 2025 Hätäkeskuslaitos puolestaan nosti työhyvinvointiohjelman ensimmäistä kertaa strategiseksi toimenpiteeksi.
Vaikka valtion tuottavuusohjelma aiheuttaa muutoksia organisaatiossa, vaikutusten ei pitäisi ulottua työhyvinvointiohjelman toteutukseen. Työsuojeluvaltuutettuna Tiainen kuitenkin tunnistaa, että tuottavuusohjelma lisää työntekijöiden epävarmuutta.
Vaikutukset työhyvinvointiin näkyvät päivystäjien vuorovaikutuksessa, psykologisessa turvallisuudessa ja ylipäätään käsityksessä omasta työstä.
– Sen vaikutukset työhyvinvointiin näkyvät päivystäjien vuorovaikutuksessa, psykologisessa turvallisuudessa ja ylipäätään käsityksessä omasta työstä.
Vaikka tuottavuusohjelmassa ei leikata operatiivisesta henkilöstöstä, henkilöstövähennykset hallinnossa tulevat heijastumaan myös päivystyssaliin.
– Tämä kaikki johtaa siihen, että tukea on entistä vähemmän saatavilla, Tiainen toteaa.
Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointiohjelmaan on kirjattu yhdeksi työkaluksi myös posttraumatyöpaja, mutta korkeiden kustannusten vuoksi sitä ei ole voitu järjestää.
Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HAL on tukenut jäseniään tänä vuonna työhyvinvointiin liittyvissä hankinnoissa. Jokainen jäsen saa 50 euroa hyvinvointirahaa, jonka voi käyttää esimerkiksi hierontaan tai uusien urheilukenkien hankintaan.
Jäsenet ovat kiitelleet HALin panostusta ja kokevat, että hyvinvointiraha korvaa edes osittain Hätäkeskuslaitoksen heikentynyttä tukea työhyvinvointiin.
– Hyvinvointirahan koetaan vastaavan nyt sellaiseen tarpeeseen, johon työnantajan leikkaukset ovat iskeneet. Tämä on kuitenkin ammattiliiton lahja jäsenilleen, eikä sen pitäisi korvata työnantajan tukitoimia, Tiainen huomauttaa.
HAL painottaa, että valtion tuottavuusohjelman ei tule heikentää työhyvinvointia ja että hyvinvoiva henkilöstö on Hätäkeskuslaitoksen toimintakyvyn perusta.