Ilmoittautuminen käynnissä
Pelastajan työ kuuluu maailman syöpävaarallisimpiin ammatteihin. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen johtopäätös perustuu 71 tutkimukseen. Altistumista terveydelle vaarallisille aineille tapahtuu sammutustehtävien lisäksi muun muassa varusteiden huollossa.
Työmenetelmät ja suojavarusteet ovat kehittyneet, mutta altistumista ei voida täysin hallita. Pelastustyön luonteeseen kuuluu, että pelastajat tekevät sen, mikä on välttämätöntä ihmisten, ympäristön ja omaisuuden pelastamiseksi. Työskentelyolosuhteet ovat ennakoimattomia ja yllätyksellisiä. Siksi vaarallisille aineille joudutaan edelleen alttiiksi, vaikka käytössä olisivat parhaat mahdolliset suojaimet.
Jos altistuminen johtaa sairastumiseen, keskeinen kysymys on, tunnistetaanko sairaus työperäiseksi ja saako sairastunut siihen kuuluvat korvaukset.
Vuosikymmenien uran tehnyt pelastusalan ammattilainen saattaa joutua todistelemaan, milloin ja missä hän on altistunut savulle.
Ammattitautina korvataan sairaus, joka todennäköisesti ja pääasiallisesti johtuu työssä tapahtuneesta altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle. Tämän arvioimiseksi tehdään ammattitautiselvitys, jossa tarkastellaan työntekijän työhistoriaa ja altistumisaikaa lääketieteellisen arvion pohjalta.
Ammattitautikorvaukset kattavat sairaanhoito- ja lääkekulujen lisäksi ansionmenetykset, pysyvästä haitasta maksettavan korvauksen sekä ammatillisen kuntoutuksen. Nämä ovat merkittäviä tukimuotoja pelastajille, joka ei sairastumisen jälkeen pysty jatkamaan työssään.
Käytännössä ammattitautiselvitys voi olla sairastuneelle raskas prosessi. Pelastuslaitoksista on tiedossa tapauksia, joissa altistumistietoja ei ole säilytetty asianmukaisesti syistä, joihin työntekijä ei ole voinut vaikuttaa. Vuosikymmenien uran tehnyt pelastusalan ammattilainen saattaa joutua todistelemaan, milloin ja missä hän on altistunut savulle.
Työntekijän on osoitettava oman työn ja sairastumisen välinen selvä yhteys tilanteissa, joissa altistumista ei voinut itse hallita. Tällainen asetelma on kohtuuton.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että ammattitautien käsittelyä voidaan selkeyttää.
Norja uudisti äskettäin lainsäädäntöään niin, että tietyt syövät katsotaan palomiehillä automaattisesti työperäisiksi. Työntekijän ei enää tarvitse itse todistaa työn ja sairastumisen välistä yhteyttä. Ammattitautiluetteloa laajennettiin kattamaan useita pelastusalalle tyypillisiä syöpätyyppejä, kuten eturauhassyövän. Lisäksi luetteloon lisättiin rinta-, munasarja- ja kohdunkaulansyöpä, mikä huomioi myös pelastajina työskentelevät naiset.
Myös Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa etsitään keinoja yksinkertaistaa pelastajien ammattitautien käsittelyä.
Suomessa useita syöpiä korvataan jo ammattitauteina esimerkiksi silloin, kun ne liittyvät asbestiin tai tiettyihin kemikaaleihin. Pelastajan työn erityinen syöpävaarallinen luonne on puolestaan tunnistettu ASA-lainsäädännössä. Ammattitautiluettelon päivittäminen pelastajien osalta olisi tästä näkökulmasta perusteltu seuraava askel.
Pelastajan työn luonne ja altistumisen riskit ovat samat kaikkialla. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että ammattitautien käsittelyä voidaan selkeyttää.
Sairastunut pelastaja tarvitsee turvaa – ei lisää selvittelyä eikä hallinnollista byrokratiaa.
Pelastusalan neuvottelupäällikkö
puh. 040 612 7616 pasi.jaakkola@jytyliitto.fi
Ammattiliitto Jyty edistää pelastusalan ammattilaisten, eli pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstön, työehtoja ja palkkausta.
Tutustu ammattialasivustoon, jolta löydät ajankohtaisia pelastusalan uutisiamme!