Ammattiliitto Jyty on valmistautunut työtaisteluihin

​Ammattiliitto Jyty on kasvattanut valmiuttaan ns. työtaistelutoimiin – jopa järeimpiin eli lakkoihin – koska sopimusneuvottelut osasta uusia työ- ja virkaehtosopimuksia kangertelevat. Osassa Jytyn edustamista aloista sopimukset on jo hyväksytty, mutta suurimmilla sopimusaloilla, kuten mm. kunta-alan sopimuksissa ja Avaintes:n osalta neuvottelut ovat kesken.

Valmiuden kasvattaminen työtaistelutoimiin ei kuitenkaan merkitse sitä, että esimerkiksi lakkotoimet otetaan käyttöön automaattisesti. Kuten aina, ensisijainen pyrkimys on päästä neuvottelujen kautta sopuun.

Kuntien työntekijät, samoin kuin Jytyn yksityisaloilla, kirkon palveluksessa ja kolmannella sektorilla työskentelevät jytyläiset, tuottavat palveluita, joiden arvoa ei aina mitata rahassa. Työn arvostuksen pitäisi kuitenkin näkyä palkassa. Niin kauan kuin nämä ammattilaiset hoitavat työnsä, heitä ei juuri julkisessa keskustelussa huomata. Jos heitä ei olisi, moni palvelusektori lamaantuisi.

Esimerkkeinä jytyläisistä ammattinimikkeistä ovat mm. nuorisotyöntekijät, sosiaaliohjaajat, lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, kirjastovirkailijat, väline- ja laitoshuoltajat, osastonsihteerit, toimistosihteerit, palkanlaskijat jne.

Jytyn jäsenistössä eri ammattinimikkeitä on noin 2000. Luettelo naisvaltaisten matalapalkka-alojen ammateista on pitkä. Kaikkia on mahdotonta tässä luetella.

Yhteinen nimittäjä edellä mainituissa tehtävissä on, että työt ovat vaativia ja niitä tekevät pääsääntöisesti koulutetut naiset. Monessa julkisen sektorin työssä edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, lähes kaikissa ainakin ammattitutkintoa. Palkkataso on kuitenkin jäänyt jälkeen vastaavan koulutustason miesvaltaisista aloista.

Yllä mainittuja tehtäviä tehdään mm. kuntasektorilla. Monissa niistä lähtöpalkka liikkuu kahden tuhannen euron molemmin puolin. Esimerkiksi välinehuoltajalla se on 1 814 euroa, osastonsihteerillä ja lähihoitajalla 2 063 euroa. Erilaiset lisät voivat nostaa palkkatasoa, mutta kaikki eivät niitä saa.

Työtaisteluoikeus on perusoikeus

  • Ammattiliitto Jyty, kuten muutkin ammattiliitot, sopivat jäsentensä ja omien toimialojensa työntekijöiden palkat ja työsuhteen ehdot työehtosopimuksessa. Jyty ammattiliittona on asettanut sopimustavoitteet palkankorotuksista, lomista, palkan lisistä jne.
  • Mikäli työntekijöitä edustavat liitot ja työnantaja tai työnantajia edustava työnantajajärjestö eivät työehtosopimusneuvotteluissa pääse sopuun työehdoista, työntekijät voivat vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen syntyä työtaisteluilla kuten ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla tai muilla järeämmillä työtaistelutoimilla.
  • Työtaisteluoikeus on työntekijän perus- ja ihmisoikeus, jonka pohjana on Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset, ILOn yleissopimukset sekä EU:n peruskirja. Työtaisteluoikeus ja lakko-oikeus ovat työntekijöille kuuluvia niin sanottuja kollektiivisia vapausoikeuksia. Se tarkoittaa, että yksittäinen työntekijä ei näitä oikeuksia pysty käyttämään muutoin kuin joukkoluonteisten painostustoimien yhteydessä. Työtaistelutoimenpiteen osapuolena ovatkin työmarkkinajärjestöt työntekijöiden puolelta ja työnantaja työnantajien edustajana.
  • Työntekijän osallistuessa liiton tai esim. paikallisyhdistyksen järjestämään työtaisteluun, häneen ei saa kohdistaa työnantajan toimesta minkäänlaisia painostustoimia, syrjintää tai kielteisiä seuraamuksia. Työtaisteluoikeus sisältää myös lakko-oikeuden, joka on lailla vahvasti turvattu.

Sopimuksettomassa tilassa ei työrauhavelvollisuutta

  • Työtaisteluoikeudelle omat rajansa asettavat työrauhavelvollisuus ja työriitojen sovittelua koskevat säännökset. Sopimuksettomassa tilassa ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta jolloin työntekijöillä ei myöskään ole työrauhavelvollisuutta. Esimerkiksi Jytyn edustamista aloista mm. Kvtes-sopimuskausi päättyi 28.2.2022.
  • Suomessa työtaistelutoimista tulee jättää ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Valtakunnansovittelija voi esittää työtaistelun lykättäväksi 14 vuorokaudella, jos työtaistelu kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimiin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa.
  • Valtiolla ja kunnallisella alalla toimivat virkariitalautakunnat, joiden tehtävä on osapuolten pyynnöstä selvittää aiottujen työtaistelujen aiheuttamat haitat yhteiskunnalle. Jos lakonuhka viedään virkariitalautakuntaan, työtaistelun alkamisajankohta siirtyy kahdella viikolla.
  • Virkasuhteisten palvelussuhteen ehtoja koskevassa kiistassa työtaistelun alkamista on mahdollista lisäksi siirtää seitsemällä vuorokaudella. Päätöksen lakon siirtämisestä tekee työministeriö.
  • Eri ammattiliittojen omista säännöistä riippuen päätöksen työtaistelutoimista tekee niiden valtuusto, edustajisto, hallitus tai ammattiosasto. Ammattiliitto Jytyssä työtaistelutoimista päättää pääsääntöisesti liiton ylin päättävä elin valtuusto. Se linjaa työtaistelun piirissä olevat työpaikat ja niiden toimipaikat, lakon laajuuden, lakon alkamisajan ja mahdollisesti sen keston.  Lisäksi liitto päättää ne työtehtävät, jotka ovat työtaistelun piirissä. Työtaistelutoimia valmistelevat liiton henkilökunta ja aktiivijäsenet kuten mm. luottamusmiehet.
  • Ammattiliitto Jyty maksaa lakossa mukana oleville jäsenille lakkokorvausta.  Korvausten suuruudesta päättää pääsääntöisesti  liiton hallinto.

Lue lisää Jytyn sopimusneuvotteluista:

Seuraa sopimusneuvotteluja sosiaalisessa mediassa: #reilutkorotukset

Asiasanat: