Ammattiliitto Jyty on kasvattanut valmiuttaan ns. työtaistelutoimiin – jopa järeimpiin eli lakkoihin – koska sopimusneuvottelut osasta uusia työ- ja virkaehtosopimuksia kangertelevat. Osassa Jytyn edustamista aloista sopimukset on jo hyväksytty, mutta suurimmilla sopimusaloilla, kuten mm. kunta-alan sopimuksissa ja Avaintes:n osalta neuvottelut ovat kesken.
Valmiuden kasvattaminen työtaistelutoimiin ei kuitenkaan merkitse sitä, että esimerkiksi lakkotoimet otetaan käyttöön automaattisesti. Kuten aina, ensisijainen pyrkimys on päästä neuvottelujen kautta sopuun.
Kuntien työntekijät, samoin kuin Jytyn yksityisaloilla, kirkon palveluksessa ja kolmannella sektorilla työskentelevät jytyläiset, tuottavat palveluita, joiden arvoa ei aina mitata rahassa. Työn arvostuksen pitäisi kuitenkin näkyä palkassa. Niin kauan kuin nämä ammattilaiset hoitavat työnsä, heitä ei juuri julkisessa keskustelussa huomata. Jos heitä ei olisi, moni palvelusektori lamaantuisi.
Esimerkkeinä jytyläisistä ammattinimikkeistä ovat mm. nuorisotyöntekijät, sosiaaliohjaajat, lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, kirjastovirkailijat, väline- ja laitoshuoltajat, osastonsihteerit, toimistosihteerit, palkanlaskijat jne.
Jytyn jäsenistössä eri ammattinimikkeitä on noin 2000. Luettelo naisvaltaisten matalapalkka-alojen ammateista on pitkä. Kaikkia on mahdotonta tässä luetella.
Yhteinen nimittäjä edellä mainituissa tehtävissä on, että työt ovat vaativia ja niitä tekevät pääsääntöisesti koulutetut naiset. Monessa julkisen sektorin työssä edellytetään ammattikorkeakoulututkintoa, lähes kaikissa ainakin ammattitutkintoa. Palkkataso on kuitenkin jäänyt jälkeen vastaavan koulutustason miesvaltaisista aloista.
Yllä mainittuja tehtäviä tehdään mm. kuntasektorilla. Monissa niistä lähtöpalkka liikkuu kahden tuhannen euron molemmin puolin. Esimerkiksi välinehuoltajalla se on 1 814 euroa, osastonsihteerillä ja lähihoitajalla 2 063 euroa. Erilaiset lisät voivat nostaa palkkatasoa, mutta kaikki eivät niitä saa.