Ilmoittautuminen käynnissä
Jytyn uusi edunvalvontajajohtaja Jukka Maarianvaara pitää palkkojen läpinäkyvyyden lisäämistä tärkeänä toimena, jotta palkkaeroja voidaan vähentää ja palkkasyrjintään puuttua. Entisenä tasa-arvovaltuutettuna hän tietää työn tasa-arvosta kaiken oleellisen.
Kolme viikkoa sitten Jukka Maarianvaara osallistui elämänsä ensimmäiseen Jytyn liittovaltuuston kokoukseen.
Ensikertalaisesta vastaanotto tuntui hyvältä, myös keskustelu vilkkaalta ja rakentavalta.
– Hyvinvointialueuudistus herätti huolta: ketkä siirtyvät alueille, ja miten edunvalvonta järjestetään paikallisesti, uusi edunvalvontajohtaja pani merkille.
Maarianvaara palaa työmarkkinoiden ytimeen innoissaan, toki tietäen, että oppimista riittää.
Maarianvaara on hoitanut tasa-arvovaltuutetun tehtävää edelliset viisi ja puoli vuotta. Sitä ennen hän toimi 14 vuotta Tehyssä, viimeksi edunvalvontajohtajana. Sieltä hän tuntee kuntapuolen kentän, ja siellä hän tutustui myös Jytyn nykyiseen puheenjohtajaan Jonna Voimaan.
Ajankohta työmarkkinakentällä on Maarianvaarasta erityisen kiinnostava siksi, että hyvinvointialueiden synty rakentaa kuntasektoria uusiksi.
– Näen, että tämä nivelkohta on edunvalvonnassa iso mahdollisuus.
Edunvalvontajohtaja vastaa Jytyn sopimus- ja neuvottelutoiminnasta sekä työelämäasioista. Maarianvaaran edeltäjä Marja Lounasmaa jää eläkkeelle helmikuun alussa.
Tasa-arvovaltuutettuna Maarianvaaran työn ydintä olivat työelämän tasa-arvokysymykset.
Hän uskoo voivansa hyödyntää Jytyssä tasa-arvojuridiikan ja syrjinnän vastaisen juridiikan osaamistaan. Hän tietää, miten tasa-arvolaki suhtautuu muuhun työelämälainsäädäntöön.
– Sain valtavasti uusia verkostoja, joita voin käyttää jytyläisen edunvalvonnan hyväksi.
Perhevapaauudistuksesta tehtiin paljon otsikoita, mutta Maarianvaaraa työllisti syrjintäasioiden ohella vielä enemmän palkka-avoimuuden kehittäminen.
Palkkojen läpinäkyvyyden lisääminen palkkaerojen vähentämiseksi ja palkkasyrjintään puuttumiseksi olisi tärkeä toimenpide.
Työ alkoi 2018 silloisen tasa-arvoministerin Annika Saarikon (kesk) pyytämästä palkka-avoimuusselvityksestä. Sen pohjalta aloitettu kolmikantainen valmistelu jäi kesken, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus erosi.
Lakiesitys syntyi, mutta se puolestaan kaatui syksyllä 2022 hallituksen neuvotteluissa. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK olivat käärmeissään.
– Palkkojen läpinäkyvyyden lisääminen palkkaerojen vähentämiseksi ja palkkasyrjintään puuttumiseksi olisi tärkeä toimenpide, Maarianvaara sanoo.
Sama tuli esille STTK:n tuoreessa kyselyssä, jossa 67 prosenttia vastanneista suhtautui jokseenkin tai erittäin myönteisesti siihen, että palkkatiedot kerrottaisiin työpaikoilla nykyistä avoimemmin.
Maarianvaara pitää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja työelämän keskeisenä ongelmana. Eläkkeiden ero on vielä palkkaeroja suurempi.
– Palkkakartoitukset ovat yksi keino palkka-avoimuuteen. Palkkakartoitusten ajatus on, että työpaikoilla pystyttäisiin näkemään, onko olemassa perusteettomia sukupuoleen liittyviä palkkaeroja.
Maarianvaaran mielestä tässäkin on kyse jälleen asenteista. Nuoret puhuvat palkoista ja palkkaeroista keskenään jo paljon sujuvammin kuin vanhemmat ikäluokat.
Jyty-lehden haastattelussa syksyllä 2022 valtakunnansovittelija Anu Sajavaara arveli palkkojen julkistamisen johtavan siihen, ettei hyviä työntekijöitä uskalleta palkita, kun pelätään siitä tulevan lunta tupaan.
– On erikoista, jos palkitseminen toimii vain salaisena. Palkitsemisella pitää aina olla perusteet. Jos perusteet ovat jotenkin hämäriä, eihän se kannusta. Avoimuus kannustaa, jos palkat ovat perusteltavissa ja perusteet ovat avoimia, Maarianvaara kommentoi.
Hän sanoo, että palkitsemisen vaikeutuminen on yksi työnantajapuolen päävasta-argumenteista.
Sajavaara kannusti ottamaan mallia finanssialalla tutuista palkkakeskusteluista. Niitä Maarianvaarakin kannattaa.
– Silloin olisi tärkeää, että työntekijä saisi vähintään keskipalkkatietoja siitä, mitä hänen tehtävässään maksetaan muille. Näin hän voisi peilata omaa tehtäväänsä ja suoriutumistaan.
Maarianvaara kannattaa minimitasona sitä, että palkkasyrjintää epäillessä olisi oikeus saada työnantajalta verrokin palkkatietoja. Myös palkkakartoituksessa tulisi saada palkkatietoja nykyistä helpommin. Äsken kaatuneessa lakiesityksessä pyrittiin molempiin.
Myös EU:lla on vireillä palkka-avoimuusdirektiivi, josta komissio antoi esityksen keväällä. – Pidän itseäni kuuntelevana ja rauhallisena neuvottelijana, Jukka Maarianvaara kuvailee itseään. Aiemmin hän on toiminut Tehy ry:n edunvalvontajohtajana.
Jytyn uusi edunvalvontajohtaja suhtautuu neuvottelutoimintaan pitkäkestoisena toimintana, ei erävoittojen metsästyksenä.
– Pidän itseäni kuuntelevana ja rakentavana neuvottelijana. Olen kärsivällinen, rauhallinen ja arvostan vasta- ja myötäpuolia, Maarianvaara kuvailee.
Hän korostaa edunvalvonnassa perusasioita: palkkauksen tulisi olla kannustava ja kilpailukykyinen, työolojen tulisi olla hyvät. Miten johtaminen toimii, minkälaista on tehdä työtä?
Maarianvaara pitää tärkeänä, että järjestäytymisaste säilyy riittävän korkeana. Kuntapuolen edunvalvonnan vahvuus on hänestä ollut aina se, että paikalliset toimijat ovat vahvasti mukana ja neuvottelevat työnantajien kanssa.
– Kun neuvotellaan pöydässä, liittotasolla on oleellista tietää, mitä tapahtuu paikallisesti. Toisaalta paikallistasoa tuetaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Näen, että yhteyden pitää toimia ja tiedon kulkea molempiin suuntiin.
❶ Jytyn edunvalvontajohtajana marraskuusta 2022–. Tasa-arvo- valtuutettuna 2017–2022. Toimi Tehy ry:n edunvalvonta- johtajana 2009–2017, jota ennen vuodesta 2003 Tehyn neuvottelupäällikkönä ja lakimiehenä.
❷ Oikeustieteiden kandidaatti Turun yliopistosta (2000), varatuomari.
❸ 48-vuotias vantaalainen. Naimisissa, 6- ja 8-vuotiaat lapset.
❹ Harrastaa liikuntaa, erityisesti pyöräilyä ja hiihtoa. Twitterissä @maarianvaara