Rasismia esiintyy työelämässä edelleen. Se voi olla syrjivää ja loukkaavaa käytöstä, mutta usein myös epäsuoraa ja piilotettua vallankäyttöä. Se on joka kerta väärin. Siksi siihen puuttuminen on meidän jokaisen asia.
Rasismin vastaisella viikolla rasismi ja siihen puuttuminen nousevat monin paikoin esiin, myös meillä Jytyssä. Samalla teemme työtä sen eteen, ettei rasismin vastaisuus jäisi vain tähän viikkoon. Valitettavasti aiheen ajankohtaisuus ei ole vähentynyt, päinvastoin. Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen, arvojen koventuminen ja eriarvoistumisen lisääntyminen ruokkivat rasismia myös työelämässä.
Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen, arvojen koventuminen ja eriarvoistumisen lisääntyminen ruokkivat rasismia myös työelämässä.
Mitä sitten voimme tehdä? Kokosimme tähän keskeisiä keinoja, joiden avulla rasismi voidaan tunnistaa, siihen voidaan puuttua ja sitä voidaan ennaltaehkäistä työpaikoilla. Nämä eivät ole ainoita ratkaisuja, mutta tarjoavat hyvän lähtökohdan.
Yhtä kuormittavaa kuin itse rasismi on se, ettei siihen puututa.Siksi kannustamme kaikkia puuttumaan rasismiin, jos sitä kohtaa. Tilanteet voivat olla yllättäviä, ja oikeiden sanojen löytäminen voi tuntua vaikealta. Jo pienikin reagointi riittää, kuten esimerkiksi toteamus, että tilanne ei ollut ok.
Vähintään yhtä tärkeää on osoittaa tuki rasismin kohteeksi joutuneelle. Pelkkä viesti siitä, että olet hänen puolellaan, voi olla merkityksellinen.
Rasismista puhuminen ei ole aina helppoa. Väärien sanojen pelko tai epävarmuus voi estää keskustelun kokonaan. Juuri siksi siitä pitäisi puhua enemmän.
Rasismi ei aina ole tarkoituksellista. Se voi liittyä tiedostamattomiin asenteisiin tai toimintatapoihin, joita ei ole aiemmin pysähdytty pohtimaan. Jos rasismista ei puhuta, sitä voi olla vaikea tunnistaa. Avoin keskustelu auttaa ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja rakentamaan parempaa työyhteisöä.
Miten ymmärtää kokemuksia, jotka eivät kuulu omaan arkeen? Keskeistä on kuunteleminen. Vähemmistöihin kuuluville tulee antaa mahdollisuus kertoa näkemyksistään – mutta yhtä tärkeää on, että keskustelu johtaa myös tekoihin. Muuten vaarana on, että aihe jää vain yksittäisten keskustelujen tai teemapäivien tasolle.
Rasismi ei rajoitu vain työyhteisön sisälle, vaan sitä voi kohdata myös asiakkaiden taholta. Näissä tilanteissa työnantajan ja esihenkilöiden rooli on keskeinen. Rasistiseen käytökseen tulee puuttua ja varmistaa, ettei tilanne toistu.
Rasismi näkyy työelämässä erityisesti rekrytoinnissa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on keskimäärin korkeampaa, ja taustalla vaikuttavat usein myös asenteet. Työpaikan saaminen ei saa olla nimestä tai ihonväristä kiinni.
Anonyymi rekrytointi on yksi keino edistää yhdenvertaisuutta, mutta lopulliset valinnat tekee aina ihminen. Siksi myös asenteisiin on kiinnitettävä huomiota.
Rasismi työelämässä on myös työsuojelukysymys. Työnantajalla on velvollisuus ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta. Tämä koskee esimerkiksi rekrytointia, työtehtävien jakamista, palkkausta ja uralla etenemistä.
Yhdenvertaisuussuunnittelu on yksi keskeinen työkalu. Se on pakollinen vähintään 30 työntekijän työpaikoilla, mutta hyödyllinen kaikille organisaatioille. Pelkkä suunnitelma ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan käytännön tekoja ja toimintakulttuurin muutosta.
Kaikkia tilanteita ei voi ratkaista yksin. Jos omalla työpaikalla ei päästä eteenpäin esimerkiksi esihenkilön tai luottamusedustajan kanssa, kannattaa olla yhteydessä ammattiliittoon.
Lisää vinkkejä syrjimättömän työpaikan kehittämiseen:www.monikulttuurinen.fi
Marta Melaku, jäsenmaksusihteeriLiban Sheikh, aluetoiminnan asiantuntijaJonna Voima, puheenjohtaja