Työehtosopimuksiin neuvotellaan yleensä palkankorotuksia kaikille. Palkkakuiteissa lisäraha voi kuitenkin näkyä monin tavoin.
Esimerkkinä on käytetty tämänhetkistä KVTES:iä eli kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta. Jyty pyrkii yleensä yleiskorotuspainotteisiin korotuksiin, jotta kaikkien palkka nousisi riittävästi.
Artikkelia varten on haastateltu Jytyn edunvalvontajohtajaa Jukka Maarianvaaraa.
Työehtosopimuksissa neuvotelluista palkankorotuksista puhutaan usein kokonaiskorotuksina, mikä tarkoittaa tulevien palkankorotusten yhteissummaa tiettynä ajankohtana. Kokonaiskorotus sisältää yleensä sekä kaikkia koskevan yleiskorotuksen että paikallisen järjestelyerän.
Yleiskorotus koskee kaikkia. Se voi olla prosenttimääräinen (palkkoja korotetaan x prosenttia), euromääräinen (palkkoja korotetaan y eurolla) tai sekalinjainen (palkkoja korotetaan x prosenttia, kuitenkin vähintään y euroa). Euromääräinen korotus koskee ensisijaisesti tehtäväkohtaista palkkaa. Henkilökohtaista lisää ja muita lisiä korotetaan prosentuaalisesti.
Järjestelyerä tai paikallinen erä ei tule automaattisesti kaikille, vaan erän jakamisesta neuvotellaan paikallisesti työnantajan ja luottamusedustajien tai luottamusmiesten välillä. Paikallisella erällä korjataan usein palkkakuoppia tai nostetaan palkkoja oikealle tasolle.
Kertaerä maksetaan esimerkiksi silloin, kun korotuksen ajankohtaa joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Syynä voi olla vaikkapa myöhemmin valmistuva palkkausjärjestelmä. ”Säästynyt” raha maksetaan tällöin tietyn kokoisena kertaeränä, eli se ei jää pysyväksi palkanosaksi.
Jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä sopuun palkankorotuksen suuruudesta tai kohdentamisesta, on työehtosopimuksessa määritelty niin sanottu perälauta. Perälauta voi menettelytapana tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita, esimerkiksi tietynlaista palkankorotusta tai työnantajan päätöstä kohdentaa korotus tietyille ammattiryhmille.
Kertaerä Jos yleiskorotusten maksun aloitus viivästyy, palkassa saattaa näkyä kertaerä.
Paikallinen erä 1.10.2026 maksetaan paikallinen järjestelyerä 0,2 %, jonka kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti. Korotus lasketaan palkkojen kokonaisuudesta euromääräisenä ja jaetaan valituille ammattiryhmille.
Yleiskorotus Tehtäväkohtainen palkka nousee 53 euroa 1.10.2025, kuitenkin vähintään 2,5 %. Henkilökohtaista lisää korotetaan 2,5 %. Työkokemuslisä on 3 % tai 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, eli se nousee automaattisesti tehtäväkohtaisen palkan noustessa.
Palkkakeskustelua voi ehdottaa myös oma-aloitteisesti, jos työ on muuttunut vaativammaksi tai oma suoritus on erityisen hyvä.