Ilmoittautuminen käynnissä
Kesälomakausi on käynnissä. Kesälomien pitämiseen liittyy kuitenkin monta asiaa, jotka on hyvä ottaa huomioon jo ennen kuin loma alkaa.
Ainahan se on mielessä – loma! Liittona tehtävämme on auttaa jäseniämme pääsemään lomafiilikseen mahdollisimman helposti, ja siksi kokosimme tähän juttuun usein kysyttyjä kysymyksiä kesäloman pitämisestä ja kertymisestä, lomapalkasta sekä lomalla sairastumisesta.
Kesälomasta säädetään vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka voivat poiketa vuosilomalain säännöksistä. Kannattaa siis ensimmäiseksi tutustua omalla työpaikalla noudatettavaan työehtosopimukseen.
Työnantajan tulee vahvistaa kesälomien ajankohdat työntekijöille mielellään kuukautta ennen loman alkamista. Jos se ei jostakin syystä ole mahdollista, kesäloma on vahvistettava viimeistään kaksi viikkoa ennen lomaa.
Kesäloma tulee antaa pääsääntöisesti yhtäjaksoisena.
Kesäloma tulee antaa pääsääntöisesti yhtäjaksoisena. Työnantajalla voi kuitenkin olla tarve jakaa kesälomia, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Vuosilomalain mukaan työntekijälle on kuitenkin annettava vähintään 12 arkipäivän pituinen yhtäjaksoinen kesäloma. Tähän lasketaan mukaan lauantait. Jos lauantaita ei lasketa lomapäiväksi, kuten KVTES- ja HYVTES-sopimuksissa, kesälomaa tulee antaa yhtäjaksoisesti 10 arkipäivää.
Halutessaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia kesäloman jakamisesta myös silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Siinäkin tapauksessa työntekijän on pidettävä vähintään 12 päivää yhdenjaksoista lomaa. Vain sen ylittävän osan jakamisesta voi sopia.
Kesälomakausi on 2.5.–30.9., ja työnantajan on määrättävä lomat tälle ajanjaksolle. Työntekijällä pitää olla mahdollisuus esittää toive loman ajankohdasta, mutta vuosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan.
Lomaa voi kertyä enemmän kuin vuosilomalain mukaan.
Kesäloma on vuosilomaa, joka ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4.–31.3. Työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa lomanmääräytymisvuoden aikana jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka hän on ollut töissä. Jos työsuhde on jatkunut 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi päivää. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, vuosilomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.
Kannattaa huomioida, että työehtosopimuksissa vuosilomista voidaan sopia myös toisin ja lomaa voi kertyä enemmän kuin vuosilomalain mukaan.
Kesäloman ajankohta on sitova sen jälkeen, kun työnantaja on vahvistanut ajankohdan. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus määrätä loma siirrettäväksi, ja työntekijän on noudatettava lomansiirtomääräystä. Silloin työnantajalla on velvollisuus korvata työntekijälle siirrosta aiheutuneet vahingot, kuten jo ostetut matkaliput.
Jos työntekijä on jo ehtinyt aloittaa kesälomansa, työnantajalla ei ole oikeutta siirtää lomaa. Siirto on siinä tapauksessa mahdollinen vain yhdessä sopimalla. Tämä ei kuitenkaan koske viranhaltijoita. Työnantajalla on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus myös keskeyttää viranhaltijan vuosiloma.
Jos työntekijä on jo ehtinyt aloittaa kesälomansa, työnantajalla ei ole oikeutta siirtää lomaa.
Vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa kutsutaan lomapalkaksi. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa, johon kuuluvat myös luontoisedut. Jos työntekijällä ei ole oikeutta luontoisetuihin vuosiloman aikana, ne on korvattava rahallisesti.
Lomapalkan suuruus riippuu työntekijän palkkaustavasta ja työajasta. Lain mukaan se maksetaan ennen työntekijän loman alkua, mutta työehtosopimuksissa tai paikallisesti on usein sovittu, että lomapalkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä muun palkan yhteydessä.
Lomarahan suuruus on usein 50 prosenttia lomapalkasta, mutta työntekijällä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta lomarahaan vaan lomaraha ja sen suuruus perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla noudatettavaan käytäntöön. Lomaraha on lisäpalkkio, jota maksetaan useissa työsuhteissa vuosiloman yhteydessä. Se on aiemmin tunnettu lomaltapaluurahana. Lomarahan maksuajankohta riippuu sopimuksesta, ja lomaraha voidaan maksaa joko ennen lomaa, sen aikana tai loman jälkeen.
Lomaraha on lisäpalkkio, jota maksetaan useissa työsuhteissa vuosiloman yhteydessä.
Jos työntekijä on vuosiloman aikana työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi, työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa. Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kesäloman alkamisajankohtaa, vuosilomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä.
Sairastuminen vuosilomalla on huomioitu vuosilomalaissa. Työntekijällä on lain mukaan kuusi omavastuupäivää, minkä jälkeen loput lomasta siirretään myöhempään ajankohtaan, jos työkyvyttömyys jatkuu. Myös tästä on voitu työehtosopimuksissa sopia toisin, eikä esimerkiksi KVTES- ja HYVTES-sopimuksissa ole omavastuupäiviä. Tällöin työntekijän vuosilomaa voidaan siirtää heti ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen.
Vuosiloman siirtäminen edellyttää, että työntekijä ottaa viivytyksettä yhteyttä työnantajaan ja pyytää loman siirtoa. Työntekijän on pyydettäessä toimitettava lääkärintodistus. Jos pyyntö vuosiloman siirrosta viivästyy ilman perusteltua syytä, loma voidaan siirtää vasta ilmoituspäivästä alkaen.
Päivitetty 27.5.2026: Täsmennetty yhtäjaksoisen kesäloman pituutta koskevaa tietoa vuosilomalain ja työehtosopimusten eroavaisuuksilla. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Tutustu työelämän usein kysyttyihin kysymyksiin. Työsuhdeneuvontamme palvelee Jytyn jäseniä sähköpostitse osoitteessa tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi sekä puhelimitse numerossa 020 789 3700. Puhelinpalvelun aukioloajat: ma–ke klo 9–11, to klo 9–11 ja 13–15, pe klo 10–12. Lähetä luottamukselliset asiat aina Turvapostilla!
Tutustu työelämän usein kysyttyihin kysymyksiin.
Työsuhdeneuvontamme palvelee Jytyn jäseniä sähköpostitse osoitteessa tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi sekä puhelimitse numerossa 020 789 3700.
Puhelinpalvelun aukioloajat: ma–ke klo 9–11, to klo 9–11 ja 13–15, pe klo 10–12.
Lähetä luottamukselliset asiat aina Turvapostilla!