Ilmoittautuminen käynnissä
Pelastajien tehtäväkohtainen palkka nousi valtakunnallisen vertailun kärkijoukkoon. Muutos on vahvistanut pelastuslaitoksen houkuttelevuutta työnantajana alan ammattilaisten silmissä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastustoimessa toteutettiin palkkarakenneuudistus, jossa ansioiden painopistettä siirrettiin henkilökohtaisista lisistä tehtäväkohtaiseen palkkaan. Uudistuksen myötä pelastajan tehtäväkohtainen palkka nousi Suomen 21 pelastuslaitoksen vertailussa peräpäästä kärkijoukkoon.
Tavoitteena oli tehdä palkkauksesta aiempaa selkeämpi, kilpailukykyisempi ja oikeudenmukaisempi.
Uudistuksen vaikutukset eivät näy vain palkkalaskelmissa. Tehtäväkohtaisen palkan vahvistuminen on lisännyt Varsinais-Suomen vetovoimaa pelastusalan ammattilaisten keskuudessa.
– Tehtäväkohtainen palkka merkitsee pelastusalalla paljon, ja juuri sitä vertaillaan. Erityisesti nuorille pelastajille, jotka eivät ole vielä sitoutuneet tiettyyn paikkakuntaan, se on tärkeä tekijä, sanoo pelastus- ja ensihoitopalveluiden pääluottamusedustaja Miika Mattila Turun Seudun palomiehistä.
– Pelastusalalla työvuorot mahdollistavat sen, että työpaikka voi olla kaukanakin kodista. Siksi työnantajan kannattaa panostaa kilpailukykyiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan, Mattila toteaa.
Myös työnantaja on nähnyt muutoksen vaikutukset käytännössä.
– Kun meillä on avoimia virkoja, niihin hakee runsaasti henkilöitä, jotka asuvat täällä mutta ovat vuosien varrella hakeutuneet paremman palkkauksen perässä töihin pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksille, kertoo palvelujohtaja Olli Högmander.
Palkkarakenteessa olleet ongelmat juontuivat 2000-luvun alkuun, jolloin Varsinais-Suomeen muodostettiin maakunnallinen pelastuslaitos kuntien palokunnista. Palkkausta ei saatu kehitettyä samaan tahtiin kuin monilla muilla alueilla. Alue jumiutui pitkäksi aikaa palkkavertailuissa pienintä tehtäväkohtaista palkkaa maksavien joukkoon.
Pelastuslaitoksella koettiin, ettei palkkajärjestelmä vastannut työn vaativuutta ja vastuuta tarkoituksenmukaisella tavalla eikä tuntunut henkilöstöstä oikeudenmukaiselta.
Högmanderin mukaan aiempi palkkarakenne oli vuosien mittaan muodostunut pirstaleiseksi kokonaisuudeksi, jossa lisien välillä oli huomattavia eroja.
– Pelastuslaitoksella ei aiemmin ollut rohkeutta laittaa tärkeintä asiaa eli tehtäväkohtaista palkkaa kuntoon. Se ei ollut hyvä tilanne kenellekään. On selvää, että toimiva palkkajärjestelmä on työpaikan vetovoiman ja työhyvinvoinnin kulmakivi, Högmander sanoo.
Ratkaisevaa oli henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välille rakentunut luottamus ja halu etsiä ratkaisuja.
Hyvinvointialueelle siirtymisen aikoihin pitkään jumissa ollut palkkauskysymys alkoi ratketa. Ratkaisevaa ei ollut mikään yksittäinen käänne, vaan henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan välille rakentunut luottamus ja halu etsiä ratkaisuja.
Pelastuslaitoksella jytyläisiä pelastusalan ammattilaisia edustavat Turun seudun palomiehet ry:n luottamusedustajat. Yhdistys kuuluu Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALiin, joka on osa Jytyä. Luottamusedustajien kokemuksen mukaan hyviä ratkaisuja syntyy silloin, kun työntekijöiden näkemykset otetaan mukaan valmisteluun aidosti.
– Keskusteluyhteys työnantajaan on hyvä, ja asioita pohditaan paljon yhdessä. Työnantajalle pitää antaa kiitosta siitä, että nyt henkilöstöä kuullaan ja päätöksiä uskalletaan tehdä, sanoo Mattila.
Nyt henkilöstöä kuullaan ja päätöksiä uskalletaan tehdä.
Högmanderin mukaan onnistuneen lopputuloksen taustalla oli työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen halu viedä uudistusta yhdessä eteenpäin.
– Hyvinvointialueen sisällä vakuutimme epäilijöitä siitä, että palkkauudistus onnistuu, koska työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen tahtotila. Hyvinvoiva, osaava ja kouluttautumista arvostava henkilöstö on yhteinen intressi, Högmander toteaa.
Palkkausuudistuksen lisäksi Varsinais-Suomessa on viime vuosina tehty muitakin uudistuksia. Käyttöön otettiin henkilöstön toivoma työaikakorvausten kokonaismalli, jossa korvaus maksetaan kiinteänä prosenttina. Tarkoituksena on helpottaa työvuorovaihtojen ja koulutuksiin osallistumisen suunnittelua sekä tasata kuukausiansioiden vaihtelua. Vastaava niin sanottu kokonaispalkkaus on käytössä valtaosalla Suomen pelastuslaitoksia.
Pelastuslaitos on ottanut myös käyttöön virkaehtosopimuksen liite 7:n alaliite 5:n työajan (määräaikainen kokeilumääräys). Pelastajat tekevät edelleen 24 tunnin työvuoroja, mutta työaika perustuu paikalliseen sopimukseen eikä työsuojeluviranomaisen eli Lupa- ja valvontaviraston myöntämään poikkeuslupaan.
– Saimme hyvässä yhteistyössä sovittua 42 tunnin viikkotyöajasta sekä työvuorojen koulutuskäyttöön pilkkomisesta, Högmander kertoo.
Jyty esittelee hyviä käytäntöjä ja kehittämistoimia, jotka vahvistavat työhyvinvointia ja työpaikkojen vetovoimaa.
Pelastajien palkkauksen kehittäminen on jatkunut Varsinais-Suomessa henkilökohtaisten vastuualuelisien uudistuksella. Tavoitteena on tunnistaa aiempaa paremmin osaaminen, kouluttautuminen ja työn mukana tuleva vastuu sekä varmistaa, että niistä maksetaan asianmukainen korvaus.
Valmistelussa kartoitetaan työntekijöiden osaamista ja pätevyyksiä sekä määritellään niihin perustuvia henkilökohtaisia lisiä esimerkiksi ensihoitotoiminnasta, venetoiminnasta, vesisukelluksesta ja kouluttajana toimimisesta.
– Kouluttautumisesta ja uusista tehtävistä voi saada palkanlisää. Aiemmin osalla henkilöstöstä on ollut vastuutehtäviä ilman korvausta, eikä se ole tuntunut oikeudenmukaiselta, pääluottamusedustaja Miika Mattila kertoo.
Valmistelun tuloksia hyödynnetään myöhemmin, kun pelastustoimessa siirrytään tasopalkkajärjestelmään.