Lahden kaupunki aloittaa lokakuussa yt-neuvottelut, jonka tarkoituksena on vähentää henkilöstömenoja 5 miljoonaa euroa. Laskennallisesti tämä tarkoittaa noin 100 henkilötyövuoden vähennystä vuoden 2026 aikana.
Yhteistoimintaneuvottelut kohdistuvat 987 työntekijään elinvoiman, kaupunkiympäristön ja konsernihallinnon palvelualueilla. Yt-neuvottelujen ulkopuolelle jää sivistyksen toimialue ja lukiokoulutuspalvelut.
Yt-neuvotteluiden syynä on Lahden kaupungin heikko taloustilanne. Vuonna 2026 kaupungin alijäämän ennakoidaan olevan 33 miljoonaa euroa.
– Pelkään pahaa Lahden kaupungin palveluiden puolesta. Palvelutaso tulee heikkenemään huomattavasti. Isojen henkilöstövähennysten päälle tulevat vielä muut säästötoimet, Jytyn pääluottamusedustaja Katja Päivä sanoo.
Säästökeinoina voivat olla tehtävien ja toimintojen uudelleenorganisointi, tehtäväkuvien muutos, eläköitymisten hyödyntäminen, tehtävien tai virkojen täyttämättä jättämiset, tehtävien ja palvelujen karsinta tai supistaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen, prosessien digitalisointi, palveluiden ulkoistaminen sekä osa-aikaistamiset ja irtisanomiset.
Lomautuksia ei kuitenkaan harkita, sillä kaupunki tähtää pysyvien kustannussäästöjen muodostumiseen. Kaikkiaan Lahden kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä noin 3 700 työntekijää.
Yhtenä syynä kuntien heikentyneeseen talouteen on lisääntynyt työttömyys ja työllisyyspalveluista aiheutuvat kustannukset. Työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kuntien ja niiden muodostaminen yhteistoiminta-alueiden vastuulle tämän vuoden alussa. Samaan aikaan uudistettiin työttömyysetuuksien rahoitusmallia, joka on lisännyt kuntien osuutta maksuista.
Nykyään kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle jo 100 työttömyyspäivän jälkeen, kun aiemmin raja oli 300 päivää. Kunnan rahoitusosuus kasvaa voimakkaasti sitä mukaa, kun työttömyys pitkittyy. Erityisen kalliiksi kunnille tulee siis pitkäaikaistyöttömyys. Kaiken kaikkiaan kunnat rahoittavat tänä vuonna noin kolmasosan kaikista työttömyysetuuksista.
Lisääntyvä työttömyys on heikentänyt luonnollisesti myös kuntien verotulojen kertymistä. Tuoreimpien lukujen mukaan työttömyysaste on Suomessa jo 10,1 %. Työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti mm. sosiaali- ja terveysalalla, jossa hyvinvointialueet vähentävät henkilöstöään rahoitusvajeen takia.