Vappu on työväelle perinteinen ja merkittävä juhla. Se sai alkunsa Yhdysvalloissa työväen yleislakosta vuonna 1886. Suomessa työväen vappua vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1890. Paljon käytettynä iskulauseena noihin aikoihin oli ”8 tuntia työtä, 8 tuntia virkistystä, 8 tuntia lepoa”.
Mitä ikä merkitsee nuorisotyössä? Entä millä keinoilla kokeneet nuorisotyön ammattilaiset jaksavat jatkaa vaativassa työssä ja muuttuvassa maailmassa, jossa osa nuorista voi entistä huonommin?
Suomen tasa-arvotilanteen kipukohdat ovat säilyneet pitkään ennallaan. Sitkeimmät ongelmat liittyvät pääosin työelämän tasa-arvoon.
Olemme Jytyssä aina uskoneet dialogin voimaan. Haluamme rakentaa, ei hajottaa. Siksi olemme käyttäneet lakkoja vaikuttamiskeinona hyvin harvoin, niin myös nyt. Emme silti epäröi ilmoittaa työtaisteluista, kun näemme ne välttämättömiksi.
Naistenpäivässä on aina, jo yli vuosisadan ajan, ollut kyse yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostamisesta ja yhdenvertaisista oikeuksista, tasa-arvosta. Päivän juuret ovat syvällä työelämässä ja sen parantamisen syövereissä.
Minusta piti tulla äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Olin kouluikäisenä taitava kirjoittaja ja ajattelin, että ei muuta kuin tukka nutturalle ja…
Jokainen haluaa kokea arvostusta, niin vapaalla kuin työssä. Toisissa tehtävissä kauniita sanoja saa kuulla usein, toisissa ei.
Työn merkitys nousee aika ajoin ajatuksiin, ja joskus sitä oikein tulee märehdittyä. Sekin on tärkeää.
Jyty on ilmoittanut poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa 31.1. Miksi?
Hallitusohjelman mukaan vuoden mittaisille määräaikaisuuksille ei tarvita jatkossa enää perusteita. Tällä hetkellä työsuhde solmitaan aina toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole erillisiä perusteita. Tämä vakituisen työsuhteen lähtökohta antaa työntekijöille mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan rauhassa ja pidemmällä aikavälillä. Vakituinen työsuhde luo turvaa muun muassa perheen perustamiseen ja asuinpaikan valintaan.
Maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Muutos ei tapahdu passiivisesti, vaan eri toimijat pyrkivät löytämään tapoja parantaa työhyvinvointia samalla kun yritetään kasvattaa tuloksellisuutta. Tässä kehityksessä yhdistyy tarve löytää tasapaino työntekijöiden hyvinvoinnin ja toiminnan tavoitteiden välille.
Tekoäly on kaikkien huulilla. Se tuottaa hetkessä saatekirjeen, laatii kokouksesta muistion ja kirjoittaa viihdyttävän puheen juhliin. Eikä siinä vielä kaikki! Se kirjoittaa koodia, säveltää musiikkia ja kirjoittaa lastenkirjoja. Kaiken tämän se tekee nopeasti ja usein niin laadukkaasti, ettei tekoälyn versiota enää erota ihmisen tuottamasta.
Oppiminen jatkuu läpi elämän. Se auttaa meitä pysymään mukana yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa.
Työelämän mannerlaatat liikkuvat nopeasti. Kerran hankittu koulutus on oivallinen pohja työelämään, mutta harva pärjää läpi työuran päivittämättä osaamistaan.
Yhä useampi palkansaaja on valinnut ammattiliiton jäsenyyden sijasta pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. Kehitys on erittäin huolestuttava, ei vain liittojen, vaan myös yksittäisen palkansaajan kannalta. Tyypillinen ajatus tuntuu olevan, ettei ammattiliiton jäsenyys kannata, koska pelkkä kassan jäsenyys riittää.
Hyvinvointialueiden sote-palvelut kärsivät yhä pahenevasta resurssi- ja henkilöstöpulasta, johon on löydettävä konkreettisia korjauksia mahdollisimman pian tai muuten vaarana on julkisten sote-palvelujen romahdus. Ongelma ei ole niinkään se, että sote-palveluihin ei kouluteta riittävästi työvoimaa, vaan se, että henkilöstö uupuu työtaakkansa alle ja vaihtaa alaa.