Ilmoittautuminen käynnissä
Vieraskynä:
Minusta piti tulla äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Olin kouluikäisenä taitava kirjoittaja ja ajattelin, että ei muuta kuin tukka nutturalle ja menoksi.
Yliopistoaikana 24-vuotiaana aloin kuitenkin kuormittua: olin väsynyt, ahdistunut, paniikkihäiriöinen. En vielä ymmärtänyt, että kehoni yritti kertoa minulle jotain. Lopulta uupumus pakotti minut pysähtymään ja pikkuhiljaa heittämään romukoppaan pinttyneet ajatukset siitä, millainen minun, nuoren aikuisen, kuuluisi olla tai millaista elämää ”pitäisi” elää.
Aloitin kirjailijanurani kahdeksan vuotta sitten. Olin pyöritellyt ensimmäisen romaanini tekstiä jo viisi vuotta, mutta en uskonut, että kukaan haluaisi julkaista sitä, ja jos haluaisikin, ei sille lukijoita löytyisi. Toisin kuitenkin kävi. Olin asiasta järkyttynyt – joku lukee ajatuksiani ja on niistä jotain mieltä, kauhistuttavaa! Työni tuloksia kehutaan oikealla ja haukutaan vasemmalla. Sen lisäksi kirjailijalle ei makseta palkkaa työstään vaan rahaa tulee vasta sitten, jos kirjaa myydään. Jos ei myydä, rahaa ei tule. Miten kukaan järkevä lähtee tähän työhön?
Elämän absurdiuden kuvaaminen huvittaa minua.
Minä lähdin siksi, että kirjoittaminen on aina ollut minulle terapiaa. Se auttaa katsomaan asioita isommassa kuvassa. Sanojen avulla pystyn näkemään itseni keskellä suurta mystistä maailmankaikkeutta. Täällä minä pieni ihminen pohdin, kehtaako hississä pieraista ja googletan kesken ruoanlaiton, miltä näyttää kypsä lohi. Elämän absurdiuden kuvaaminen huvittaa minua. Tässä hullussa ammatissa voin paremmin.
Parasta on kuitenkin se, kun lukija lähettää viestin, että hei oon saanut sun teksteistä valtavasti voimaa erityisesti nyt, kun on ollut vaikeaa, kiitos että kirjoitat.
Tällainen palaute on kuin taianomaista lannoitetta, joka juurruttaa minut ja tekstini johonkin itseäni suurempaan kiinni enkä koe olevani yksin. Muiden auttaminen saa elämän tuntumaan aika kivalta.
Henriikka RönkkönenKirjailija, jonka viimeisintä teosta Olet ihana, rakas ja tärkeä (Otava 2023) kuvataan turvakirjaksi itselempeyttä etsiville.