Ammattiliitto Jyty julistaa kunta-alalle uuden viikon kestävän ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkaa maanantaina 4.4.2022 klo 00.01 ja päättyy sunnuntaina 10.4.2022 klo 23.59. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee Jytyn jäseniä, jotka työskentelevät seuraavilla sopimusaloilla:
• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES • Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES • Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS • Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES • Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ulkopuolelle on rajattu kunta-alan sopimusten viranhaltijat, omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat, lasten/lapsen kodissa työskentelevät kolmiperhepäivähoitajat ja työllistetyt. Kiellon ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.
Laajoilla lakonuhilla ja painostustoimilla kunta-alan työntekijäjärjestöt haluavat yhdessä vauhdittaa sopimusratkaisun aikaansaamista valtakunnansovittelijan neuvottelupöydässä. Aiemmat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot olivat 7.–13.3. ja 21.3.–27.3.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana Jytyn jäsenet kieltäytyvät tekemästä ylityötä ja vaihtamasta työvuoroja. Kiellon aikana työntekijät eivät sovi työnantajan kanssa ylitöiden tekemisestä eivätkä työvuorojen vaihtamisesta. Myös ”harmaan ylityön” tekeminen on kiellettyä. Liukuvassa työajassa työskentelevät tekevät korkeintaan sovittua päivittäistä työaikaa eli liukumia ei kerrytetä. Muuten jäsenet hoitavat työnsä normaalisti. Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan täsmällisesti työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti.
Ammattiliitto Jyty on viime päivinä saanut useita yhteydenottoja työnantajien pyrkimyksestä murtaa jäsentensä lakko-oikeutta. Työnantajat ovat kyselleet työntekijöiden lakkoaikeista ja joissain tapauksissa keränneet listoja lakkoon osallistuvista työntekijöistä tai vaihtoehtoisesti listanneet henkilöitä, jotka eivät aio osallistua lakkoon.
Ammattiliitto Jytyn tietoon on myös tullut, että työnantajat ovat pyrkineet selvittämään lakkoon osallistuvat työntekijät käyttämällä erilaisia kiertoilmaisuja. Työntekijöiltä on esimerkiksi tiedusteltu, onko tämä töissä ilmoitettuna lakon ajankohtana. Tällaisten kyselyiden tarkoituksena on välillisesti saada tieto lakkoon osallistumisesta ja mahdollisesta ammattiliittoon kuulumisesta.
Järjestäytymisvapaus ja sen osana työntekijän lakko-oikeus ovat perustuslaissa turvattuja oikeuksia, joita työnantaja rajoittaa toimimalla edellä mainitulla tavalla. Ammattiliiton jäsenyys on erityisen arkaluonteinen henkilötieto, jota työnantajalle ei tarvitse kertoa.
Lakkoon osallistuminen ja ammattiliiton jäsenyys ovat työntekijän henkilökohtaisia asioita, joita työnantaja ei saa suoraan tai välillisesti selvittää etukäteen. Kyselyihin ei tarvitse vastata, eikä työntekijällä ole velvollisuutta ilmoittaa, aikooko hän osallistua lakkoon. Vastaamatta jättämisestä ei saa seurata mitään kielteisiä, syrjiviä tai muutoin epäedullisia seuraamuksia. Mikäli työnantajasi painostaa sinua kertomaan, aiotko osallistua lakkoon tai kuuluutko ammattiliittoon, ole yhteydessä omaan luottamusmieheesi ja aluetoimistoon.
Ammattiliitto Jyty tavoittelee reiluja palkankorotuksia sekä monivuotista, matalapalkka-aloihin kohdistuvaa palkkaohjelmaa. Jytylle on tärkeää, että kaikkien ammattialojen työntekijät saavat palkankorotukset yleiskorotuksina. Matalimpiin palkkoihin halutaan suurempia korotuksia myös ns. sekalinjaisella ratkaisulla, jolloin korotukset maksetaan alemmissa palkoissa euromääräisenä tiettyyn rajaan asti ja vasta ylemmissä palkoissa prosentuaalisena.
Lisäksi Jyty hakee neuvotteluissa selkeitä korjauksia mm. työaikoihin ja etätyön mahdollisuuksiin. Myös henkilöstön edustajien asemaa on parannettava nyt, kun kuntasektori on muutosten kourissa ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Perhevapaauudistus vaikuttaa myös työehtosopimuksen määräyksiin.