Kaikki ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyvät kysymykset on koottu tälle sivulle.
Tutustu ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyviin aiheisiin avaamalla ja sulkemalla kysymys nuolen kohdasta.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana Jytyn jäsenet kieltäytyvät tekemästä ylityötä ja vaihtamasta työvuoroja. Kiellon aikana työntekijät eivät sovi työnantajan kanssa ylitöiden tekemisestä eivätkä työvuorojen vaihtamisesta. Myös ”harmaan ylityön” tekeminen on kiellettyä. Liukuvassa työajassa työskentelevät tekevät korkeintaan sovittua päivittäistä työaikaa eli liukumia ei kerrytetä. Muuten jäsenet hoitavat työnsä normaalisti. Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan täsmällisesti työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti.
Luottamusmiehen tulee tilanteessa pidättäytyä työnantajan työaikaa mahdollisesti koskevista paikallisista sopimuksista. Ylityötä on varsinaisen ylityön lisäksi säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuva päivystys tai matkustaminen sekä liukumien kerryttäminen.
Ylityökiellon antamista eivät sido aika- tai ilmoittamismääräykset, kuten esim. lakkoa, joten se voidaan toimeenpanna nopealla aikataululla.
Ylityö- ja vuorovaihtokielto ja yliliukumien käyttökielto koskee kaikkia Jytyn jäseniä kunta-alan sopimusten piirissä. Kyseessä on laillinen järjestöllinen toimenpide, johon jokaisen Jytyn jäsenen on osallistuttava.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ulkopuolelle on rajattu kunta-alan viranhaltijat. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu myös sellaiset työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä eivät ole myöskään sellaiset yleistä turvallisuutta tai omaisuuden turvaamista koskevat työt, joita ei ole mahdollista siirtää myöhemmäksi.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske työaikalain 19 § :n tarkoittamaa hätätyötä., jota voi tehdä myös ylityö ja vuoronvaihtokiellon aikana.
Työnantajan pitää ilmoittaa hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle ja Aluehallintovirastoon. Mikäli työnantaja vetoaa hätätyöhön, on pyydettävä kirjallinen ilmoitus hätätyöstä nähtäväksi.
Hätätyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden yhteydessä. Tällöin kyse on ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kestosta, sen alkamisesta ja päättymisestä ilmoitetaan jäsenistölle tapauskohtaisesti. Seuraa Ammattiliitto Jytyn viestintää.
Ylityötä on työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella tehty kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan ylittävä työ. Ylityöhön tarvitaan lähtökohtaisesti aina työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antama suostumus (kts. kuitenkin tämän ohjeen varallaolosuostumusta käsittelevä kohta).
Tarkemmat ylityötä koskevat määräykset löytyvät työehtosopimuksen eri työaikamuotoja koskevista sopimusmääräyksistä.
Jos olet epävarma, mikä omalla kohdallasi on ylityötä, voit myös olla yhteydessä Jytyn luottamusmieheen tai alueelliseen toimipisteeseen.
Jos työntekijä on antanut varallaolosuostumuksen työsopimuksessaan, on työntekijä samalla antanut suostumuksen varallaolon aikana syntyvään lisä- ja ylityöhön. Varallaolon aikana syntyvästä ylityöstä ei siis voi kieltäytyä.
Jos työnantaja alkaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana käyttää varallaoloa tavanomaista enemmän ja teettää tätä kautta runsaasti ylityötä, kannattaa ottaa yhteyttä liiton edunvalvontaan.
Osa-aikaisilla työntekijöillä lisätyötä on työvuorolistalle suunnitellun työajan ylittävä työ kokoaikaisen työntekijän säännölliseen työaikaan eli ylityörajaan saakka. Tämä koskee sekä kiinteällä osa-aikaisella työajalla että vaihtelevalla työajalla, kuten nollasopimuksella, työskenteleviä.
Lisätyö ei ole ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä. Osa-aikainen työntekijä voi kiellon estämättä ottaa vastaan lisätyötä aina kokoaikaisen työntekijän täyteen työaikaan saakka. Ylityötä osa-aikainen työntekijä ei saa tehdä eikä myöskään sopia työvuorojen vaihtamisesta.
Osa-aikainen työntekijä voi työsopimuksensa asettamissa rajoissa kieltäytyä lisätyöstä. Jos työntekijä ei ole antanut lisätyösuostumusta työsopimuksessaan, voi osa-aikainen työntekijä aina kieltäytyä lisätyöstä. Jos työntekijä on antanut lisätyösuostumuksen työsopimuksessaan, saa lisätyöstä kieltäytyä ainoastaan työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä perustellusta henkilökohtaisesta syystä. Perusteltu henkilökohtainen syy voi olla esimerkiksi opiskelu, lastenhoitojärjestelyt, terveydelliset syyt, omat tai lähisukulaisten juhlapäivät tai matka, jota ei voi enää kuluja aiheuttamatta peruuttaa.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Kielto koskee siis myös koeajalla olevia työntekijöitä. Työnantaja ei saa tehdä koeaikapurkua siitä syystä, että työntekijä osallistuu ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Kielto koskee siis myös oppisopimusopiskelijoita, jotka ovat työsuhteessa ja saavat työstään palkkaa. Koulutussopimuksella opiskelevat ovat kiellon ulkopuolella, koska he eivät ole työsuhteessa eivätkä saa työstään palkkaa.
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa KVTES:n mukaan vain sovittaessa tai perustellusta syystä ja työaikalain mukaan vain painavasta syystä. Kun työntekijät kieltäytyvät työvuorojen vaihdosta, voi työnantaja toteuttaa vain ne työvuoroluettelon muutokset, joille on KVTES:issä / omassa työehtosopimuksessa edellytetty peruste.
Yleensä tarve työvuoroluettelon muuttamiseen voi tulla kyseeseen lähinnä sairausepidemiatilanteessa, joissa syntyy työvoimavajetta. Työnantajan tulee aina varautua ns. normaaleihin sairauspoissaoloihin, joten yksittäiset sairauspoissaolot eivät ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikanakaan oikeuta muuttamaan työvuorolistaa.
Kts. edellinen kysymys ja vastaus. Kaikista yksipuolisista muutoksista tulee ilmoittaa luottamusmiehelle. Emme kuitenkaan työsuhteen päättämismenettelyn aloittamiseen liittyvän riskin vuoksi suosittele sitä, että työntekijä jättäisi menemättä muutettuun vuoroon, vaikka vaikuttaisi siltä, että työnantaja on muuttanut työvuoroluetteloa työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajalle kannattaa tällaisissa tilanteissa toimittaa kirjallinen ilmoitus siitä, että tulee jälkikäteen selvittämään ammattiliitostaan, onko työnantajalla ollut oikeus muuttaa työvuoroluetteloa.
Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa enää sen jälkeen, kun työntekijä on saapunut työvuoroon tai kun työvuoro on alkanut. Näin ollen työvuoroluettelon muutosta ei voida tehdä, jos se koskee työvuoron pidentämistä tai lyhentämistä työvuoroon saapumisen tai sen alkamisen jälkeen.
Työntekijä voi ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana vain työntekijän omasta pakottavasta tarpeesta (esim. lastenhoitojärjestelyt) johtuen vaihtaa työvuoroa työkaverin kanssa sopimalla asiasta myös työnantajan kanssa. Suosittelemme, ettei tällaiseen vuoronvaihtoon ryhdytä kuin poikkeustilanteessa. Työnantajan tarpeesta tai painostuksesta johtuen työvuoroja ei saa vaihtaa.
Vuosiloman ajankohdasta ilmoitetaan viimeistään yhtä kuukautta (ellei tämä ole mahdollista, viimeistään 2 viikkoa) ennen loman alkamisajankohtaa.
Työsuhteisen työntekijän vahvistettua vuosiloman ajankohtaa ei voi työnantaja yksipuolisesti muuttaa. Ilmoita työnantajallesi, ettei vahvistettua vuosilomaa voida yksipuolisesti perua. Ota tarvittaessa yhteys luottamusmieheen. Myös lakia valvovaan Aluehallintovirastoon voi olla tältä osin yhteydessä.
Työntekijöitä ei saa yrittää painostaa luopumaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ja eroamaan liitosta. Räikeimmillään painostamisessa voi olla kyse jopa rikoksesta (RL 47 luku 3 §). Tällaisissa tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä omaan liittoon.
Työnantaja ei saa rangaista yksittäistä työntekijää hänen osallistumisestaan Jytyn toimeenpanemaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.
Voi. Työntekijällä ei ole muutenkaan velvollisuutta suostua ylityöhön tai vuoronvaihtoihin. Kunkin liiton jäsen noudattaa oman liittonsa päätöksiä. Liittoon kuulumaton voi olla ryhtymättä ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.