Ilmoittautuminen käynnissä
Uudenvuodenlupaus ei aina ole kestävä. Hyvinvoinnin kannalta lupauksen mittasuhdetta kannattaa miettiä.
Julistin jokin aika sitten puolisolleni, että uudenvuodenlupaukseni tulee olemaan täydellinen ajanhallinnan muutos. ”Loppuu tämä kaaos”, puuskahdin. Kuulostaako tutulta? Myös itselläni on muistijälkiä, että olen tehnyt tämän lupauksen useasti aiemminkin – enkä vain uutenavuotena.
Media-alan yrittäjä Tuija Pehkonen kertoo haastattelussamme, miten hän yrittää hallita ajankäyttöään erilaisilla säännöillä. Olen yrittänyt samaa, mutta itse luodut säännöt eivät ole olleet riittävän sitovia. Kaltaisellani aikatauluoptimistilla pitäisi olla kalenteriin ja kelloon kahlitut kädet, kännykkä ja keskittymiskyky, jotta vuorokauden 24 tuntia riittäisivät siihen kaikkeen, mitä haluaisin tehdä. Ja siinäpä se: kaikkea ei voi tehdä.
Ajankäytön haasteet ovat tuttuja myös jytyläisten työpaikoilla. Usein työajan hallinta ei ole omissa käsissä. Työtehtäviä saattaa sadella ympäri organisaatiota ja voi olla vaikea tehdä valintaa, mikä on olennaista ja mistä voi karsia.
Muutoksessa työn organisointi ja ajankäytön hallinnan merkitys korostuvat. Monia jytyläisiä koskettava h-hetki eli hyvinvointialueuudistus on ovella, ja siihen liittyvä valmistelutyö on työllistänyt jo valmiiksi kuormitettua kuntien tukipalveluhenkilöstöä.
Kiireen keskellä priorisointi ei ole helppoa, joten tarvitsemme hetkiä, jolloin voimme pysähtyä miettimään valintoja ohjaavia arvojamme, jotka joskus kaaoksen keskellä hukkuvat.
Jytyn liittovaltuusto otti marraskuussa kantaa, että hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä on huolehdittava tukipalveluhenkilöstön riittävyydestä sekä kunnissa että hyvinvointialueilla. ”Siirtymävaihe ei ole oikea hetki karsia tukipalveluista, päinvastoin”, kannanotossa todettiin.
Yhteiskunnallinen kuplani saattaa olla vinoutunut, mutta missä tahansa kuulen puhuttavan tukipalveluista, niihin toivotaan lisäresursseja. Kun esimerkiksi sihteeri-, talous-, hallinto- ja ICT-tehtävissä on riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä.
Tukipalveluista säästäminen on lyhytnäköistä ja tehotonta, sillä järkevä työnjako tuo kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Työn mielekkyys, työhyvinvointi ja sitä kautta tuottavuus lisääntyvät, kun kukin voi keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön.
Myös tähän lehteemme haastateltu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen nostaa toimivan työnjaon yhdeksi tärkeäksi työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi. Lisäksi Hakanen muistuttaa, ettei työssä jaksaminen ole kiinni vain työtehtävien määrästä: jaksamista voi edistää jopa tehtävien lisäys, kunhan tehtävät ovat sellaisia, jotka voimistavat työn imua.
Tehtävien lisäys ei ainakaan nopealla päättelyllä ratkaise alkuperäistä ongelmaani, eli ajankäyttöä. Jos lisään asioita, joita haluan tehdä töissä tai ylipäätään elämässä, miten saan ajan riittämään? Vastaus taitaa löytyä paljon puhutusta priorisoinnista. Kiireen keskellä priorisointi ei ole helppoa, joten tarvitsemme hetkiä, jolloin voimme pysähtyä miettimään valintoja ohjaavia arvojamme, jotka joskus kaaoksen keskellä hukkuvat. Tulkoon joulu!
Viestintäjohtaja
puh. 040 571 0119 jaana.parkkola@jytyliitto.fi