Pohjois-Savon hyvinvointialue on käynnistänyt sihteeri- ja tekstinkäsittelypalveluita koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut koskevat noin 500 työntekijää, ja henkilöstövähennystarpeeksi on ilmoitettu enintään 50 työntekijää.
Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla on kirjaamistyön tehostaminen automaattisen puheentunnistuksen avulla. Hyvinvointialue arvioi, että tekstinkäsittelyn tarve vähenee yhteensä yli 50 prosenttia.
Jytyn pääluottamusedustaja Reetta Parviainen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta on huolissaan henkilöstövähennysten vaikutuksista. Riskinä on hänen mukaansa prosessien hidastuminen ja potilasjonojen kasvaminen.
– Automaattinen puheentunnistus ei toimi aukottomasti ainakaan vielä. Sen kanssa on ollut ongelmia. Tässä herää huoli, että hoitajien ja lääkärien aikaa kuuluu tehtäviin, jotka eivät heille kuulu. Se kaikki on suoraan pois potilastyöstä, Parviainen huomauttaa.
Tässä herää huoli, että hoitajien ja lääkärien aikaa kuuluu tehtäviin, jotka eivät heille kuulu.
Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara muistuttaa, että tekoäly ei pysty korvaamaan kaikkia tehtäviä.
– Terveydenhuollossa on jo pitkään puhuttu, että lääkäreiden aikaa menee liikaa kirjaamiseen, ja sihteerien määrän vähentäminen voi pahentaa tilannetta entisestään. Kun työ valuu muille ammattiryhmille, se usein myös heikentää työn tuloksellisuutta, Maarianvaara toteaa.
Kun työ valuu muille ammattiryhmille, se usein myös heikentää työn tuloksellisuutta.
Parviaisen mukaan tekstinkäsittelijöiden rooli on erityisen tärkeä tilanteissa, joissa lääkärin sanelu vaatii tarkennuksia. Tekstinkäsittelijä voi jättää lääkärille huomioita ja kysymyksiä, mutta tekoäly ei siihen pysty.
Parviainen toivoo, että työnantaja selvittäisi ensisijaisesti korvaavan työn mahdollisuuksia. Tekstinkäsittelijöillä on osaamista, jota voi hyödyntää myös muissa sihteeritehtävissä, ja lisäksi monilla aiemmin hankittua osaamista. Sellaiselle osaamiselle voi olla käyttöä organisaation muissa tehtävissä.
Maarianvaara korostaa ennakoivaa osaamisen kehittämistä.
– Ennen kuin edes syntyy tarvetta vähentää henkilöstöä, tulisi kauaskantoisesti miettiä työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita, ettei kenenkään osaaminen vanhene käsiin. Organisaatioissa täytyy olla kyky nähdä pidemmän aikavälin seurauksia ja ennakoida muutoksia.