Yhä useampi kunta pohtii talouspaineissa kirjastoautojen tulevaisuutta. Vaikka palvelun merkitys korostuu erityisesti kouluissa ja harvaan asutuilla alueilla, päätöksiä tehdään usein eurot edellä. Kysyimme jäseniltämme, miltä tilanne näyttää tällä hetkellä Nokialla, Ylöjärvellä ja Ylivieskassa.
Harvaan asutuilla alueilla kirjastoautot ovat tuttu näky, ja kirjastoautot ovat olleet perinteinen keino tuoda kirjasto- ja kulttuuripalveluita yhdenvertaisesti kaikkien kuntalaisten saataville.
Kunnat kuitenkin kamppailevat säästöpaineiden keskellä, ja hiljattain kirjastoautojen lakkautuspäätöksiä on tehty ainakin Janakkalassa sekä Nokialla. Lakkautukset näkyvät myös tilastoissa, sillä vielä vuonna 2014 kirjastoautoja oli Suomessa 142 ja kymmenen vuotta myöhemmin 118.
Suomen kirjastoseuran kirjastoautotyöryhmän puheenjohtaja Niina Kuusniemi pitää kehitystä harmillisena.
– Vähennykset näkyvät ja kuuluvat. Päättäjät tuntuvat laskevan vain kirjastoautotoiminnan menoja. Tuotto ei ole niin helposti laskettavissa, joten sitä ei tunnuta huomioitavan lainkaan, Kuusniemi toteaa.
Vähennykset näkyvät ja kuuluvat.
Kirjastoautotoiminta mahdollistaa kirjastopalveluiden tuottamisen sellaisille ryhmille, jotka eivät muuten pääsisi kirjastoihin. Myös koulujen laadukkaat kirjastopalvelut on edullisempaa tuottaa kirjastoauton kuin koulukirjastojen kautta. Kirjastot joutuvatkin aktiivisesti pohtimaan, miten tuottaa mahdollisimman laadukkaita palveluita muuttuneessa tilanteessa.
– Nokian kirjastojen lainoista 11 prosenttia kulki aiemmin kirjastoauton kautta, ja näistä suurin osa oli lasten ja nuorten aineistoa. Kyläkouluista kirjastoon voi olla nyt matkaa 15 kilometriä. Tällä hetkellä toimitamme kouluille ja päiväkodeille kirjalaatikoita, mutta se ei ole sama asia kuin mieluisan kirjan valitseminen tuhansien vaihtoehtojen joukosta, Nokialla kirjastovirkailija-kuljettajan nimikkeellä työskentelevä Emma Karimaa kertoo.
Ylöjärvi on yhden kirjastoauton kunnista ruuhkaisimpia sekä kävijä- että lainamäärissä. Keskustelut eri puolilla Suomea työskentelevien kollegoiden kanssa ovat kuitenkin osoittaneet, että kirjastopalveluiden tarve ja kysyntä ei yleensä määritä leikkauspäätöksiä.
– Kuntapäättäjien ymmärrys kirjastopalveluista voi olla ylipäätään aika heikkoa – kirjastoautoista puhumattakaan, Ylöjärvellä kirjastoautonkuljettaja-virkailijana työskentelevä Simo Suominen sanoo.
Nokian kirjastoauton lakkautus puhuttaa myös naapurikunnassa Ylöjärvellä.
– Näin ulkopuolisena näyttää nimenomaan siltä, että lakkautuspäätös ei perustu tarpeeseen, vaan kyse on puhtaasti kuntapoliittisesta päätöksestä, Suominen sanoo.
Kuntapäättäjien ymmärrys kirjastopalveluista voi olla ylipäätään aika heikkoa.
Kirjastoautotyöryhmän puheenjohtaja Kuusniemi toivoisi, että kuntapäättäjät perehtyisivät palveluun kattavasti ennen kuin tekevät päätöksiä.
– Päättäjien tulisi jalkautua palvelun käyttäjien keskuuteen, jotta he saisivat ymmärrystä siitä, miksi kirjastoautot ovat tärkeitä.
Haastateltavat jakavat huolen lukutaidon rapistumisesta.
– Kyllä se huolestuttaa, minkälainen vaikutus kirjastoauton lakkautuksella on lasten ja nuorten lukuintoon. Pelkään, että useiden muiden arjen taitojen tavoin lukutaitokin polarisoituu nuoremmissa ikäryhmissä. Kirjastoautossa teimme paljon kasvokkaista työtä, jonka avulla löysimme juuri oikean kirjan kullekin lukijalle, Karimaa toteaa.
Kirjastoautojen lainaus- ja asiakastilastot voivat johtaa harhaan, sillä asiakas- ja lainausmäärät kertovat enemmän kirjastopalveluiden strategiasta kuin todellisesta tarpeesta. Jos kirjastoauton kävijämäärät ovat vähäisiä, painotus voi olla aluepoliittisissa linjauksissa, joilla turvataan palvelut myös harvaan asutuille alueille.
Ylivieskassa valtaosa kirjastoauton asiakas- ja lainausmääristä tulee kouluista ja päiväkodeista.
– Kirjastoauto pysähtyy yhteensä yhdeksällä koululla, lukuisilla päiväkodeilla ja myös perhepäivähoitajille suunnatuilla pysäkeillä. Vaikka merkittävä osa pysäkeistä on varttitunnin peruspysäkkejä, koulupysäkit ovat meille lainamäärien kannalta tärkeimpiä asiakkaita. Suurin osa materiaalistakin on lasten ja nuorten aineistoa, kirjastovirkailija-kuljettaja Pauli Ylikoski kertoo.
Koska kirjastoautoilla on Ylöjärvellä ja Ylivieskassa vahva jalansija, Suominen ja Ylikoski pitävät omaa työpaikkaansa melko varmana tällä hetkellä. Kirjastoautopalveluihin liittyvä epävarmuus on kuitenkin sivunnut myös Ylikoskea: Haapavedellä oli tarjolla työtä kirjastoautossa, lähempänä Ylikosken kotia, mutta työpaikkaa ei uskaltanut vaihtaa.
– Haapaveden kirjastoautotoiminnan tulevaisuus ei näytä läheskään niin varmalta kuin Ylivieskassa. Sivukouluilla on täällä vahva asema, toisin kuin Haapavedellä. Jos sivukouluja lakkautetaan, kirjastoauton toimintaa on yhä vaikeampi perustella, Ylikoski kuvaa.
Nokialla lakkautetun kirjastoauton kahdelle kirjastovirkailija-kuljettajalle löytyi työtä pääkirjastosta.
– Meidän onneksemme täällä oli henkilöstövajetta, niin emme joutuneet kilometritehtaalle, Karimaa toteaa.