Monimuotoiset perheet -verkosto on julkistanut selvityksen siitä, miten työehtosopimuksissa huomioidaan perheet, niiden moninaiset muodot ja tilanteet. Onko esimerkiksi perhevapaan palkallisuutta koskevissa määräyksissä huomioitu adoptioperheet? Maksetaanko sairausajan palkkaa hedelmöityshoitojen tai sukupuolen korjausprosessiin liittyvien toimenpiteiden ajalta? Saako työntekijä vapaata läheisen kuoleman tai hautajaisten vuoksi, ja ketkä ”läheisiin” tällöin lasketaan? Miten huomioidaan uusperheet, entä yhden vanhemman perheet?
Selvityksen mukaan työehtosopimuksissa on huomioitu perheiden moninaisuus ja erilaiset perheiden kohtaamat tilanteet varsin huonosti. Esimerkiksi hedelmöityshoitoihin osallistumisen ajalta maksettavasta palkasta ei ole yleensä todettu mitään, jolloin palkanmaksu voi jäädä puhtaasti paikallisen työnantajan tulkinnan ja hyväntahtoisuuden varaan. Tahattomasti lapsettomien osallistumista hedelmöityshoitoihin on saatettu pitää jopa ”tahallisesti aiheutettuna työkyvyttömyytenä”, jonka ajalta palkanmaksu on – työkyvyttömyydestä huolimatta – evätty.
Elokuussa 2022 voimaan tulleessa perhevapaauudistuksessa perheiden moninaisuus on huomioitu aiempaa paremmin mm. perhevapaaoikeuden siirtämistä koskevissa säännöksissä. Valitettavasti tämä edistyksellisyys ei ole kaikilta osin päätynyt työehtosopimuksiin, sillä esimerkiksi vanhempainvapaalta maksettavasta palkasta ei ole kaikissa työehtosopimuksissa päästy tasa-arvoiseen ratkaisuun vanhempien välillä. Adoptiovanhempien osalta tilanne on vielä kehnompi.
Haluan ajatella, että nykymaailmassa sekä työnantajaliitot että ammattiliitot pitävät yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa niin tärkeinä tavoitteina, että työehtosopimusten uudistaminen ei ole tahdosta kiinni.
Haluan ajatella, että nykymaailmassa sekä työnantajaliitot että ammattiliitot pitävät yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa niin tärkeinä tavoitteina, että työehtosopimusten uudistaminen ei ole tahdosta kiinni. Kustannusten ei ainakaan pitäisi olla esteenä: selvitykseen on liitetty kustannuslaskentaa, jonka mukaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon parantamisen kustannukset olisivat promillen kymmenes- tai sadasosien luokkaa.
Uskon, että neuvottelijat molemmilla puolilla pöytää tarvitsevat tietoisuuden lisäämistä ja koulutusta siitä, miten erilaisia perheitä ja perheiden kohtaamia tilanteita Suomessa on, ja miten niiden tarpeet voitaisiin työelämässä huomioida. Myös Suomen matalan syntyvyyden saaminen nousuun edellyttää perheystävällisempää työelämää, perheellistymisen tukemista ja erilaisten perhemuotojen yhdenvertaista kohtelua.
Edunvalvontajohtaja
puh. 040 968 0538 jukka.maarianvaara@jytyliitto.fi