Ilmoittautuminen käynnissä
Usein kysyttyä:
Jytyn jäsen kysyy: ”Minut aiotaan lomauttaa. Lomautuksen kesto ei ole vielä tiedossa. Miten käy vuosilomien kertymisen?”
Vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana ensimmäiseltä 30 työpäivältä. Tämä tarkoittaa, että jos lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen. Laskennassa huomioidaan ainoastaan ne lomautuspäivät, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Näin ollen vuosiloman kertymistä laskettaessa lomautuksen lomaa kerryttävä kalenterijakso voi olla 30 päivää pidempi.
Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä lomautetulle, joten työnantaja voi kutsua lomautetun henkilön takaisin työhön. Työnantajan on noudatettava vähintään seitsemän päivän ilmoitusaikaa. Työssäolo katkaisee 30 päivän laskemisen. Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa.
Vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana ensimmäiseltä 30 työpäivältä.
Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise 30 päivän laskemista, jos työntekijä on keskeytyksettä lomautettuna yli lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen. Ainoastaan työhön palaaminen katkaisee 30 päivän laskemisen ja mahdollisen uuden lomautuksen alkaessa laskeminen lähtee alusta.
Jos lomautus tehdään työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuudelta kuukaudelta kerrallaan. Näissä tilanteissa loman kertymisessä on omat sääntönsä. Työntekijälle kertyy lomaa normaalisti kuuden kalenterikuukauden ajalta lomautusjärjestelyn alkamisesta lukien, eli lomautuspäivät kerryttävät lomaa. Lomautuspäiviä tai -tunteja ei siis erikseen lasketa.
Jos lomautusjakson välissä tekee täyden työviikon, lähtee 6 kuukauden laskeminen alusta. Jos lomautusjärjestely on kestänyt keskeytyksettä 6 kuukautta, lomaa kertyy vuosilomalain perussääntöjen mukaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan eikä lomautuspäiviä (tai -tunteja) lasketa mukaan työpäiviin.
Päivi SalinTyömarkkina-asiamies