Suomalaisen yhteiskunnan menestys perustuu demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Aktiivisina toimijoina ja demokratian varmistajina ovat poliittisten puolueiden ohella myös kansalaisjärjestöt.
Työelämän kansalaisjärjestöjä ovat ammattiyhdistykset, joiden tehtävä on työelämän parantaminen ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen.
Ammattiliitot vaikuttavat työelämään mm. työehtosopimuksia solmimalla ja työlainsäädäntöä kehittämällä, mikä on Suomessa tapahtunut kolmikantaisen yhteistyön kautta.
Valitettavasti nykyinen maan hallitus on pyrkinyt koko kautensa ajan heikentämään työntekijöiden asemaa ja hyvinvointia sekä ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa. Näillä toimilla hallitus on suoraan heikentänyt myös suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.
Ammattiliittojen voima nähtiin kuitenkin tänäkin keväänä, kun esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden uusissa virka- ja työehtosopimuksissa sovittiin merkittävistä palkantarkistuksista ja reiluista työehdoista liki kolmeksi vuodeksi eteenpäin.
Harva työntekijä onnistuisi neuvottelemaan itselleen vuosittaisia yleiskorotuksia tai muita työsuhteen ehtoja, kuten liitot nyt tekevät.
Tämä saavutus ei ole itsestäänselvyys, vaan ammattiliittojen ja niihin kuuluvien jäsenten ansiota. Harva työntekijä onnistuisi neuvottelemaan itselleen vuosittaisia yleiskorotuksia tai muita työsuhteen ehtoja, kuten liitot nyt tekevät. Yllättävän monesta edusta ei myöskään ole säädetty mitään laeissa, vaan ne putoaisivat pois, jos taustalla ei olisi työehtosopimuksia.
Tätä samaa viestiä on nostettu esiin kesäkuun ajan ammattiliittojen yhteisessä Nousiko palkkasi? -kampanjassa, joka tuo näkyviin ammattiliittojen tekemän valtavan työn palkankorotusten ja reilujen työehtojen eteen.
Työehtosopimuksissa sovitaan myös luottamusmiehistä ja -edustajista, jotka pitävät huolta, että työntekijöiden oikeuksista pidetään kiinni. Luottamusedustajien työ työpaikoilla perustuu yhteistyöhön ja ennen kaikkea luottamukseen työnantajien ja työntekijöiden välillä. Toimiva luottamusedustajajärjestelmä palvelee työnantajaakin.
Suomalaisen työelämän menestys ei olisi mahdollista ilman tasa-arvoa ja luottamusta. Demokratiassa kaikilla osapuolilla täytyy olla mahdollista vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.
Suomalaisen työelämän menestys ei olisi mahdollista ilman tasa-arvoa ja luottamusta. Demokratiassa kaikilla osapuolilla täytyy olla mahdollista vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Pidetään siis huolta, että luottamus säilyy yhteiskunnassa tulevaisuudessakin.
Jonna Voimapuheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty
Mielipidekirjoitus on julkaistu kesä-heinäkuun aikana useissa sanomalehdissä.