Ilmoittautuminen käynnissä
Maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi muuta väestöä matalampi. Etenkin maahanmuuttajanaiset putoavat usein liian pitkäksi aikaa työelämän ulkopuolelle.
Lisääntyvä maahanmuutto lienee tehokkain tapa paikata Suomen työvoimapulaa, ja näin on jo tapahtunutkin. Suomessa asuu tällä hetkellä 403 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, kun kymmenen vuotta sitten heitä oli puolet vähemmän.
Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista puolet eli noin 200 000 henkilöä on työikäisiä (15–64-vuotiaita). Ulkomaalaisten osuus Suomen koko työvoimasta on 7,7 prosenttia. Suomeen muuttaneet pitäisi kuitenkin saada nykyistä nopeammin työmarkkinoiden käyttöön. Nyt matka työelämään kestää liian pitkään.
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kansaneläkelaitoksesta ja ekonomisti Henna Busk Pellervon taloustutkimuksesta ovat selvittäneet maahanmuuttajien työllistymistä kolmen eri maahanmuuttoajankohdan osalta.
– Maahanmuuttajien matka työmarkkinoille on ollut todella hidas. Rivakampi kotouttaminen etenkin naisten kohdalla toisi yhteiskunnalle monia hyötyjä. Maahanmuuttajaperheiden lapsetkin hyötyisivät siitä, että vanhemmat oppisivat suomen kielen nopeasti, pääsisivät töihin ja lapset osallistuisivat varhaiskasvatukseen, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen näkee.
– Työllisten osuus koko väestössä on 2000-luvulla ollut 70 prosentin tuntumassa, kun se maahanmuuttajilla on jäänyt alle 60 prosenttiin, maahanmuuttajanaisilla jopa alle 50 prosenttiin. Asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä maahanmuuttajien työllisyys on monesta näkökulmasta merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Työnteko turvaa maahanmuuttajien toimeentuloa ja helpottaa kotoutumista. Kansantalouden näkökulmasta maahanmuutto tuo työvoimaa moniin ammatteihin, Jauhiainen tähdentää.
Tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllisyysaste vuoden 2017 lopussa oli 55 prosenttia. Se jäi koko väestön työllisyysasteesta noin 15 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta nakertavat erityisesti Euroopan unionin ulkopuolella syntyneet. Heidän työllisyysasteensa jää viisi prosenttiyksikköä muita maahanmuuttajia alhaisemmaksi.
Maahanmuuttajat työllistyvät eniten hallinto- ja tukipalveluihin, rakentamiseen, teollisuuteen, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin, terveys- ja sosiaalipalveluihin, kauppaan, koulutuspalveluihin sekä kuljetus- ja varastointitöihin. Maahanmuuttajista lähes 60 prosenttia työllistyy Uudenmaan alueella.
Luotettavia tilastoja maahanmuuttajien koulutustaustasta ei ole tällä hetkellä saatavissa, joten tutkimuksissa ei ole pystytty arvioimaan koulutustason vaikutusta työllistymiseen. Se kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajissa on koko väestöä enemmän kokonaan ilman ammatillista koulutusta olevia. Korkeakoulutettuja maahanmuuttajissa on suunnilleen saman verran kuin koko väestössä keskimäärin. Suomalaisiin verrattuna ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne onkin polarisoituneempi.
Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin neljäsosa on muuttanut Suomeen muista EU-maista ja toinen neljännes muista Euroopan maista, kuten Venäjältä, Turkista ja Balkanin maista. Reilu neljännes muuttaneista on lähtöisin Aasiasta ja Lähi-idästä ja loput lähinnä Afrikasta.
Buskin ja Jauhiaisen tutkimuksen kohderyhminä olivat vuosina 1995–1996, 2000–2001 ja 2005–2006 Suomeen muuttaneet työikäiset ulkomaalaiset. Heitä on yhteensä 40 000.
– Maahanmuuttajien osalta ei ole mielekästä tarkastella pelkästään keskiarvoja, sillä vaihtelu työllistymisessä on suurta muuttajan lähtömaasta riippuen. Virosta sekä Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten, ja heillä maahanmuuton syy onkin usein työperusteinen. Maaryhmistä heikoiten työllistyvät Lähi-idästä, kuten Irakista, Iranista ja Syyriasta, ja Somaliasta muuttaneet, sillä heistä suuri osa muuttaa Suomeen humanitäärisistä syistä. Tässä ryhmässä työllisyysaste on muutaman maassaolovuoden jälkeenkin vain 30 prosenttia, Jauhiainen kertoo.
– Maahanmuuttajia ei olekaan tarkoituksenmukaista tarkastella pelkästään yhtenä ryhmänä, koska he muuttavat Suomeen monista eri syistä. Osa tulee Suomeen asiantuntija- tai johtotason töihin ja osa turvapaikan hakijoina. Siksi myös maahanmuuttajien tulot vaihtelevat paljon.
Suomi jää naapurimaistaan, Norjasta ja Ruotsista, jälkeen maahanmuuttajien työllisyydessä. Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyysaste on noin viisi prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Ero johtuu Jauhiaisen arvion mukaan siitä, että maahanmuutto on Suomessa huomattavasti tuoreempi ilmiö kuin Ruotsissa. Ero koko väestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteissa on Ruotsissa kuitenkin hieman suurempi kuin Suomessa.
Vuosina 2005–2006 Suomeen muuttaneet ovat työskennelleet ensimmäisten neljän vuoden aikana kaksi kertaa pidemmän ajan kuin vuosina 1995–1996 maahan muuttaneet. Tämä osoittaa maahanmuuttajien työllisyyden reagoivan valtaväestöä herkemmin taloussuhdanteisiin.
Vuonna 2015 Suomeen tulleiden 32 000 turvapaikanhakijan työllistymisestä on saatavissa tietoa vain lyhyeltä ajalta, eikä heidän asemaansa työelämässä ole siksi vielä tarkasteltu. Tästä joukosta 14 000 ihmistä on saanut turvapaikan Suomesta.
Maahanmuuttajanaisten asema huolettaa Jauhiaista, sillä neljän ensimmäisen maassaolovuotensa aikana naiset ovat työskennelleet vain 1,1 vuotta, kun miehet ovat samassa ajassa työskennelleet kaksi vuotta. Naisten selvästi miehiä alhaisempi työllisyys oli Jauhiaisellekin yllättävä tieto.
– Naiset jäävät usein kotiin hoitamaan lapsia, jolloin kotoutuminen ja kielen oppiminen on miehiä hitaampaa. Naisten työllistymiseen pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota, sillä se vaikuttaa myös lasten kotoutumiseen ja tulevaisuuden näkymiin, Jauhiainen painottaa.
– Yhtenä syynä naisten kotiin jäämiselle on kotihoidon tuki. Lasten hoitaminen ja kotouttamispalveluihin osallistuminen pitäisi yhdistää toisiinsa nykyistä joustavammin. Äitien nopea kotoutuminen ja kielen oppiminen lisäisi heidän mahdollisuuksiaan tukea myös lasten koulunkäyntiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Jussi Tervolan väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheiden lapset osallistuvat kolme vuotta täytettyään melko hyvin yhteiskunnan järjestämään varhaiskasvatukseen.
– Maahanmuuttajaperheissä ymmärretään varhaiskasvatuksen tärkeys lapsen tulevaisuuden kannalta, mikä on hyvin myönteistä. Tästä huolimatta maahanmuuttajien lasten koulumenestys on heikompaa kuin valtaväestön. Toisen polven maahanmuuttajien menestymisestä työelämässä ei ole vielä tietoa, koska he ovat olleet työelämässä vasta lyhyen ajan.
Viro 49 989 Irak 22 336 Somalia: 20 723 Kiina: 11 899 Vietnam: 11 385 Afganistan: 9 667 Thaimaa: 9 393 Turkki: 9 356 Iran: 8 427 Venäjä: 8 419 Intia: 7 739 Syyria: 7 141 Ruotsi: 6 836 Puola: 5 356
Lähde: TEM/Kotouttaminen.fi
Suomessa ja maailman konfliktialueilla toimiva Suomen Pakolaisapu ry on alkanut kouluttaa työelämämentoreita auttamaan maahanmuuttajia työnhaussa.
Viime keväänä 15 maahanmuuttajataustaista työnhakijaa osallistui Pakolaisavun Sauma-työelämävalmennukseen, jossa osallistujat harjoittelivat viiden viikon ajan työnhakuun ja työelämätaitoihin liittyviä asioita.
– Valmennuksessa harjoiteltiin oman osaamisen sanoittamista ja vahvuuksien tunnistamista, ansioluettelon ja hakemuskirjeiden kirjoittamista, työpaikkahaastatteluja ja verkostoitumista, työelämäyhteistyön suunnittelija Jenni Tahvanainen Suomen Pakolaisavusta kertoo.
Koulutuksen aikana 19 mentoria tuki osallistujien työnhakua ja auttoi heitä ottamaan askeleita kohti työelämää.
– Yritysmaailmassa käytetystä mentoroinnista on tullut hyvä työkalu myös maahanmuuttajien työllistymistä tukevaan toimintaan. Koulutus ja mentorointi olivat tuloksekkaita, sillä yli puolet osallistujista sai muutaman kuukauden sisällä töitä ja osa pääsi haluamaansa koulutukseen. Moni pääsi ensimmäistä kertaa elämässään työhaastatteluihin, mikä oli erityisen voimaannuttavaa.
Kesällä Sauma-hanke käynnisti myös parimentoroinnin, kun kymmenen mentoriparia aloitti puolivuotisen työskentelynsä.
– Parimentorointi antaa mahdollisuuden pohtia ja purkaa työpaikalla esiin nousseita tilanteita ja kysymyksiä suomalaista työelämää tuntevan mentorin kanssa. Koulutimme toisen erän mentoreita syyskuussa. Mentoroinnista kiinnostuneet voivat edelleen ottaa yhteyttä meihin, sillä uusia mentoreita tarvitaan jatkossakin, Tahvanainen rohkaisee.
Jauhiaisen mielestä maahanmuuttajien työllistämistoimia pitäisi nopeuttaa kielikoulutusta uudistamalla ja ottamalla maahanmuuttajanaiset aktiivisesti mukaan kotouttamistoimiin jo vanhempainvapaan ja kotihoidon tuen aikana. Samaa ovat esittäneet myös OECD ja eduskunnan tarkastusvaliokunta.
Kotouttamistoimet jakaantuvat tällä hetkellä kahdelle toimijalle, sillä työmarkkinoille suuntaavien maahanmuuttajien kotouttamistoimista vastaa TE-toimisto ja muiden kotouttamisesta kunta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta näkisikin kotouttamisen kokonaisvastuun keskittämisen vain yhdelle toimijalle tarkoituksenmukaisena.
Vantaan kaupungin tapa järjestää viikoittain rekrytointitreffejä työnantajille ja työnhakijoille on omiaan työllistämään myös maahanmuuttajia ja on hyvä esimerkki nopeista tavoista löytää työnhakijoille työtä.
– Kotouttaminen pitäisi hoitaa entistä enemmän työn kautta. Työn kautta oppiminen voisi tuntua monista maahanmuuttajista helpommalta, jos he eivät ole tottuneet koulunpenkillä istumiseen, Jauhiainen arvelee.
Kansaneläkelaitos on omalta osaltaan helpottanut maahanmuuttajien kotoutumista julkaisemalla kotisivuillaan sosiaalitukien hakuohjeita muun muassa arabian, kurdin, persian, somalian, venäjän ja viron kielillä. Kelan puhelinpalvelussa voi asioida arabian, somalian ja venäjän kielillä.