Lapin hyvinvointialue aloittaa lokakuussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden myötä se hakee 40 miljoonan euron säästöjä ensi vuodelle 2026. Säästöjä etsitään laajasti kaikista sote-palveluista.
Valtiovarainministeriö käynnisti kesällä Lapin hyvinvointialueella arviointimenettelyn, jota varten perustettu arviointiryhmä edellyttää, että Lapha ei saa tehdä alijäämää vuonna 2026. Tämä tarkoittaa, että Laphan on etsittävä aiemmin päätetyn 20 miljoonan euron säästötoimien lisäksi toiset 20 miljoonaa euroa säästöjä vuonna 2026.
Henkilöstökuluissa 40 miljoonan euron säästö tarkoittaisi jopa 700 työntekijän vähentämistä, kun koko henkilöstöä on tällä hetkellä reilut 8000.
– Henkilöstön keskuudessa uutinen yt-neuvotteluissa on herättänyt suurta pettymystä sekä pelkoa ja epävarmuutta oman työn jatkosta, Lapin hyvinvointialueen Jytyn pääluottamusedustaja Minna Mattila sanoo.
– Säästöpaineet Lapin hyvinvointialueelle ovat järkyttävän suuria. Tuntuu, että rahoituksesta päättävät eivät ymmärrä Lapin pitkiä välimatkoja ja alueellista laajuutta. Myös Lappiin suuntautuva matkailu pitäisi ottaa paremmin huomioon sote-rahoituksessa, Jytyn pääluottamusedustaja huomauttaa.
Laphan mukaan säästökeinoina voivat olla mm. palveluverkon ja toimitilojen karsiminen ja keskittäminen, työn uudelleen organisointi, irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset. Eläköitymistä hyödynnetään säästökeinona, kun uusia työntekijöitä ei oteta tilalle. Tällä erää pelastuspalveluihin ei ole kuitenkaan tulossa suurempia sopeutustoimia.
Vanhuspalveluissa säästökeinot voivat tarkoittaa esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentämistä ja terveyskeskusten vuodeosastojen lakkauttamista.
– Lapin hyvinvointialueen henkilöstöä edustavat järjestöt haluavat tehdä yhteistyötä keskenään alkavissa yt-neuvotteluissa, sillä säästöpaine kohdistuu laajasti koko henkilöstöön, Mattila sanoo.
Lapin hyvinvointialueella on kertynyt alijäämää jo yli 200 miljoonaa euroa. Laphan alijäämä on alueista suurin suhteutettuna asukasmäärään, joka on Lapissa noin 175 000 asukasta.
Kaikkien hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä on tällä hetkellä jo noin 2,45 miljardia, ja kaikki hyvinvointialueet ovat olleet alijäämäisiä Helsinkiä lukuun ottamatta. Hyvinvointialueilla käydäänkin jatkuvia yt-neuvotteluja.
Heikko taloustilanne johtuu valtion riittämättömästä rahoituksesta, jonka takia hyvinvointialueet ovat liki mahdottoman tilanteen edessä. Henkilöstöresurssit vähenevät samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa.
Samaan aikaan hyvinvointialueet joutuvat ostamaan kallista vuokratyövoimaa, kuten vuokralääkäreitä yksityisiltä yrityksiltä, koska omia virka- tai työsuhteessa olevia lääkäreitä ei ole riittävästi.
Jyty on korostanut hallinto- ja sihteerityön merkitystä hyvinvointialueilla. Jos hallintotyötä tekeviä osastonsihteereitä vähennetään, se näkyy välittömästi lääkärien hallinnollisen työn lisääntymisenä, joka on pois varsinaisesta potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta.
Lue lisää uutisiamme hyvinvointialueilta.