Ilmoittautuminen käynnissä
"En suostuisi arvomaailmani vastaiseen työhön"
Krista Kosonen nauttii siitä, että voi käyttää näyttelijän työssään kaiken elämässä kokemansa.
Freelancer on tottunut siihen, että työtä tehdään paljon, kun sitä on. Aina on myös pyrittävä parhaaseensa.
Elokuvan, teatterin ja tv:n lisäksi näyttelijä Krista Kososen kalenteriin kuuluu äänikirjoja, puhujakeikkoja ja vielä vapaaehtoistyötä.
– Olen kyllä tehnyt vähän kaikkea. Nautin voidessani yhdistää rakastamiani asioita, kuten nuorisotyötä ja lukemista.
– Olen osallistunut muun muassa SPR:n heijastinkampanjaan. Koen velvollisuudekseni auttaa.
Mitä parhaillaan on tekeillä?
– Olin koko kesän Italiassa tekemässä kansainvälistä The Swarm -sarjaa.
– Nyt on meneillään hurja äänikirjaputki ja tulossa HBO:n The Beforeigners -sarjan markkinointi. Miksi juuri näyttelijäksi? Syvintä syytä siihen en tiedä. Ehkä se täyttää jotain tyhjyyttä minussa, ja tarvitsen toisia ihmisiä, Krista Kosonen pohtii.
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi?
– Aloitin 14-vuotiaana Espoossa Siwan kassalla. Tykkäsin asiakaspalvelusta ja siitä, että sain omaa rahaa.
Milloin tiesit tahtovasi näyttelijäksi?
– Abivuonna päätin hakea Teatterikorkeakouluun, mutta ensin opiskelin vuoden Lahden kansanopiston teatterilinjalla.
– Miksi juuri näyttelijäksi? Syvintä syytä siihen en tiedä. Ehkä se täyttää jotain tyhjyyttä minussa, ja tarvitsen toisia ihmisiä.
Opiskeluajan eväät?
– Se antoi pohjan kaikelle. Työkalut, elinikäisiä ystäviä.
– Ja sain kokeilla kaikenlaista, akrobatiasta miekkailuun.
Olen koko ajan ollut freelancer. Vapaus sopii minulle.
Haaveileeko freelancer vakinaisesta työsuhteesta?
– En haaveile. Olen koko ajan ollut freelancer. Vapaus sopii minulle.
– Pisin työsuhteeni lienee Lasten ja nuorten säätiöön, jonka Dreams-ohjelman dreamsterina olen kiertänyt seitsemän vuotta kouluissa kertomassa omaa kasvutarinaani, rohkaisemassa nuoria unelmoimaan sekä pohtimaan vahvuuksiaan ja oman polkunsa suuntaa. – Kalenteriin pitää jättää vapaata mahdollisten kansainvälisten tuotantojen varalta, Kosonen kertoo. – Vieraalla kielellä näytteleminen vaatii enemmän ajatustyötä ja opettelua kuin työskentely omalla tunnekielellä, Krista Kosonen kuvailee.
Vahvuutesi näyttelijänä?
– Olen kova tekemään töitä.
– Asennekin ratkaisee: utelias mieli ja rohkeasti vain tekemään.
Miten pääset rooliin sisään ja ulos?
– Jokainen työ lähtee nollasta. Rakennan roolia käyttäen erilaisia tekniikoita.
– Freelancerilla usein alkaa uusi työ heti edellisen päätyttyä. Palautuminen hoituu sitten työttömyysjaksoilla.
Freelancerilla usein alkaa uusi työ heti edellisen päätyttyä. Palautuminen hoituu sitten työttömyysjaksoilla.
Mitä kansainvälinen ura vaatii?
– Kalenteriin pitää jättää vapaata mahdollisten kansainvälisten tuotantojen varalta. Pyrin myös tapaamaan ihmisiä paikan päällä, vaikka yhteydenpito onnistuu jo kotisohvaltakin.
– Vieraalla kielellä näytteleminen vaatii enemmän ajatustyötä ja opettelua kuin työskentely omalla tunnekielellä.
Millaista oli lukea Uusi testamentti äänikirjaksi?
– Se oli valtava ja vaikuttava urakka.
– Nautin äänikirjojen hienoista, sivistävistä tarinoista.
Mihin et näyttelijänä suostuisi?
– En suostuisi työhön, joka sotisi arvomaailmaani vastaan.
– Tai jos en yhtään ymmärtäisi, mitä ja miksi ollaan tekemässä. Rakastan työtäni ja se on identiteettini, Krista Kosonen kuvailee.
Kiinnostaako ammattiyhdistystoiminta?
– Kiinnostaa. Olinkin jossain vaiheessa aktiivinen.
– Näyttelijöillä ei ole voimassa olevaa elokuvatyöehtosopimusta. Se on iso puute, jonka eteen nyt tehdään töitä.
Näyttelijöillä ei ole voimassa olevaa elokuvatyöehtosopimusta. Se on iso puute, jonka eteen nyt tehdään töitä.
Mistä ammennat voimaa?
– Perheestä, ystävistä, kirjallisuudesta, luonnosta. Olen onnellisimmillani läheisteni kanssa.
Työn merkitys?
– Valtava! Se on identiteettini. Rakastan työtäni.
Suosittelisitko näyttelijän ammattia tyttärellesi?
– Ensin kuuntelisin, mitä hän itse haluaa. Ja sitten suosittelisin vilpittömästi, omasta kokemuksestani.
– Ensimmäinen openi oli ihana!
Ehkä siksi Espoossa 1983 syntynyt Krista Kosonen haaveili opettajan ammatista, mikä kohta vaihtui kirjailijaksi.
Lukemista rakastava tyttö sai kulkea rauhassa kohti unelmiaan. Vanhemmat eivät yrittäneet ohjailla kuopustaan, mistä tämä on kiitollinen.
– En tule taiteilijasuvusta. Kallion ilmaisutaidon lukioonkin hain, kun tahdoin kirjoittaa.
– Enkä koe luopuneeni haaveista, ajan saatossa ne ovat vain muuttuneet. Kirjailijan tavoin näyttelijäkin kertoo tarinoita ja käyttää työkalunaan mielikuvitusta.