Ilmoittautuminen käynnissä
Jytyn mielestä työntekijöiden oikeudet jäävät uuden valmiuslain esityksessä liian heikoiksi. Työnantajalle annetaan laajat valtuudet poiketa työehdoista riippumatta poikkeusolojen vakavuudesta.
Valmiuslain 7. luku antaa työnantajille poikkeusoloissa hyvin laajat valtuudet muuttaa työehtoja. Jytyn mielestä samoja toimivaltuuksia ei pitäisi voida käyttää kaikissa poikkeusoloissa, koska niiden vakavuusaste vaihtelee suuresti.
– Lakiesitys mahdollistaa työnantajalle merkittävät poikkeamat virka- ja työsuhteen ehdoista sekä työntekijää suojaavasta lainsäädännöstä. Poikkeuksia voidaan tehdä esimerkiksi vuorokausi- ja viikkolepoaikoihin, lisä- ja ylityön pakollisuuteen sekä enimmäistyöaikaan, sanoo pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola Jytystä.
– Vaikka laki edellyttää harkintaa palvelussuhteen ehdoista poikkeamisessa, työnantaja voi käytännössä käyttää samoja poikkeuksia hyvin erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi sotatilanteessa ja energiakriisissä, Jaakkola huomauttaa.
Poikkeusolojen edellytykset täyttyvät esimerkiksi aseellisessa konfliktissa tai sen välittömässä uhassa, vakavassa onnettomuudessa tai luonnonilmiössä, vakavassa ja laajalle levinneessä tartuntataudissa sekä useissa muissa yhteiskunnan toimivuutta vaarantavissa tapahtumissa.
Jytyn mielestä työntekijöiden suojaa olisi vahvistettava ja työnantajien poikkeusvaltuuksia rajattava selkeästi jo itse valmiuslaissa, ei käyttöönottoasetuksella, kuten lakiehdotuksessa esitetään. Jyty kritisoi myös sitä, että valmiuslaissa ei ole juuri lainkaan työntekijän suojaksi säädettyjä toimia.
Lakiehdotuksessa työntekijän irtisanomisaikaa voidaan pidentää, mutta työnantajan irtisanomisoikeutta ei rajoiteta. Jytyn mielestä valmiuslakiin olisi lisättävä työnantajaa koskeva irtisanomisoikeuden rajoitus.
Lisäksi lakiehdotukseen pitäisi lisätä sanktiot väärinkäyttötapauksista. Myös työntekijöiden vuosiloman tai muun vapaan toteutuminen tulisi varmistaa lakiehdotusta paremmin.
Lue lisää: