Valtiovarainministeriö on julkistanut tuoreimman talousennusteensa. Sen mukaan Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet kuluneen syksyn aikana ja huono kehitys jatkuu ensi vuonna kasvuennusteen ollessa vain vaimeaa. Vastaavaan arvioon on päätynyt aiemmin tänään Suomen Pankki.
SAK:n jäsenliitot ovat ilmoittaneet vuorokauden kestävästä laajasta poliittisesta lakosta työpaikoilla 14. joulukuuta. Ammattiliitto Jyty vastustaa hallitusohjelman rajuja työelämäheikennyksiä, mutta ei osallistu tässä vaiheessa SAK:n jäsenliittojen ilmoittamaan lakkoon. Jyty muistuttaa, että sen jäsenet eivät tee lakonalaista työtä.
Hallitusohjelman mukaan vuoden mittaisille määräaikaisuuksille ei tarvita jatkossa enää perusteita. Tällä hetkellä työsuhde solmitaan aina toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole erillisiä perusteita. Tämä vakituisen työsuhteen lähtökohta antaa työntekijöille mahdollisuuden suunnitella tulevaisuuttaan rauhassa ja pidemmällä aikavälillä. Vakituinen työsuhde luo turvaa muun muassa perheen perustamiseen ja asuinpaikan valintaan.
Ammattiliitto Jyty antoi lausunnon työrauhalainsäädäntöä koskevasta hallituksen esityksestä.
Ammattiliitto Jyty on tänään lauantaina mukana STTK:n, sen jäsenliittojen ja yhteistyökumppaneiden mielenosoituksessa, jolla vastustetaan hallitusohjelmassa esitettyjä heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan.
Ammattiliitto Jytyn mielestä uudesta palkkamallista on sovittava työmarkkinajärjestöjen kesken, mutta se ei onnistu, ellei hallitus ensin peru vientimallisuunnitelmiaan.
Työmarkkinaosapuolet osallistuivat tänään työministeri Arto Satosen järjestämään seminaariin Suomen työmarkkinamallista. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa esityksiä Ruotsin työmarkkinamallista ja palkanmuodostuksesta sekä keskusteltiin siitä, onko Suomella opittavaa Ruotsin mallista.
Suomalaisista noin 70 prosenttia on sitä mieltä, että kilpailukyvyn edistäminen ei saa johtaa palkkatasa-arvon heikkenemiseen työmarkkinoilla. Naisvastaajista tätä mieltä oli 76 prosenttia. Tämä selviää STTK:n tänä syksynä teettämästä kansalaiskyselystä.
Yhä useampi palkansaaja on valinnut ammattiliiton jäsenyyden sijasta pelkän työttömyyskassan jäsenyyden. Kehitys on erittäin huolestuttava, ei vain liittojen, vaan myös yksittäisen palkansaajan kannalta. Tyypillinen ajatus tuntuu olevan, ettei ammattiliiton jäsenyys kannata, koska pelkkä kassan jäsenyys riittää.
Mitä hallitusohjelma tarkoittaa jytyläisten kannalta? Millaisia työelämäheikennyksiä on tulossa? Tervetuloa Ammattiliitto Jytyn jäseniltaan, jossa aiheena on maan hallituksen suunnittelemat työelämäheikennykset. Jäsenilta järjestetään striimattavana webinaarina maanantaina 6.11. klo 17.00–18.30.
STTK ja sen jäsenliitot järjestävät Kohtuus kaikessa -mielenosoituksen lauantaina 18.11.2023 Helsingin Kansalaistorilla. Ammattiliitto Jyty ja sen jäsenet ovat mukana yhteisessä mielenosoituksessa, jossa vastustetaan hallituksen esittämiä rajuja heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan.
Hallitusohjelma sisältää useita työntekijän oikeuksia ja sosiaaliturvaa heikentäviä esityksiä. Heikennykset koskettavat isoa osaa suomalaisista. Toteutuessaan ne lisäävät epävarmuutta ja eriarvoisuutta. Hallitus ei kuuntele huolestuneiden kansalaisten viestejä, eikä ole valmis neuvottelemaan toimista aidosti.
Hallituksen esittämät työmarkkinauudistukset ovat palkansaajille kohtuuttomia. Hallitusohjelman toteutuessa luvassa on merkittäviä heikennyksiä moniin työelämän oikeuksiin ja sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat eri väestöryhmiin.
Hallitusohjelman työrauhaa koskevia kirjauksia on valmisteltu pikavauhtia työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Työryhmän toimikausi on päättymässä 15.10. SAK, Akava ja STTK eivät ole tyytyväisiä lainvalmisteluun ja jättävät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.
Hallituksen esitys työttömyysturvalain muutoksista on etenemässä eduskunnassa. Ammattiliitto Jyty ei hyväksy ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan esitettyjä leikkauksia, jotka kohdistuvat erityisen kipeästi pienituloisiin.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen, osatyökykyisten työllistymisen parantaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat suomalaisten mielestä kolme tärkeintä keinoa vahvistaa työllisyyttä. Vähiten kannatusta saavat sosiaaliturvan heikentäminen ja rekrytoinnin kynnyksen madaltaminen esimerkiksi irtisanomissuojaa heikentämällä.