Ilmoittautuminen päättyy 26.8.
Alkoholin käyttöä jopa useiden viikkojen takaa selvittävä PEth-testi ulottuu poikkeuksellisella tavalla työntekijän vapaa-aikaan ja yksityisyyteen. Voimassa oleva lainsäädäntö ei sisällä yleisesti sovellettavia säännöksiä alkoholitesteistä työelämässä, huomauttaa eduskunnan oikeusasiamies.
Alkoholin pitkäaikaiskäyttöä mittaava PEth-testi puuttuu perinteisiin alkoholitesteihin verrattuna poikkeuksellisella tavalla työntekijän yksityisyyden suojaan, eduskunnan oikeusasiamies toteaa tuoreessa päätöksessään.
– Jos työntekijä halutaan velvoittaa alkoholin käyttöä mittaavaan testiin, tulee tästä säätää lailla. Nyt voimassa olevan lainsäädännön nojalla alkoholin käyttöä voidaan testata ainoastaan osana terveystarkastuksia ja testin tekemiseen on saatava työntekijän tietoinen suostumus, oikeusasiamies toteaa.
Oikeusasiamiehen päätös on tiettävästi ensimmäinen laillisuusvalvontaratkaisu, jossa arvioidaan työelämän PEth-testauksen suhdetta voimassa olevaan lainsäädäntöön ja työntekijän yksityisyyden suojaan.
– Oikeusasiamiehen vastaus selkeyttää PEth-testauksen oikeudellisia edellytyksiä työelämässä, Ammattiliitto Jytyn pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola sanoo.
Potilaslaki edellyttää, että terveystarkastukseen osallistuvalle kerrotaan riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi, millaisia tutkimuksia hänelle tehdään. Vaatimus koskee myös alkoholin käyttöä mittaavia testejä. Työntekijällä on myös oltava mahdollisuus kieltäytyä testistä.
Oikeusasiamiehen mukaan ei riitä, että työntekijä saa tiedon testistä ainoastaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta.
– Tutkimusten sisällöstä on kerrottava ajankohtaisesti silloin kuin ne suoritetaan. Tutkimukseen on myös saatava terveystarkastukseen osallistuvan suostumus, oikeusasiamies toteaa.
PEth-testien käyttäminen työterveyshuollossa nousi julkiseen keskusteluun, kun Yle kertoi testien yleistymisestä. Testi voi osoittaa alkoholin käyttöä vielä useita viikkoja käytön lopettamisen jälkeen.
Oikeusasiamies toteaa päätöksessään, että alkoholin käyttäminen on Suomessa laillista ja hyväksytty osa kulttuuria.
– Mitä enemmän työn yhteydessä otettavalla testillä puututaan työntekijän vapaa-ajan käyttäytymiseen, sitä painavammat perusteet testin käyttämiselle on oltava yksityisyyden suojan näkökulmasta, päätöksessä todetaan.
Voimassa oleva lainsäädäntö ei sisällä yleisesti sovellettavia säännöksiä alkoholitesteistä työelämässä. Alkoholitestauksesta on voitu sopia työehtosopimuksissa. Työnantajan direktio-oikeuteen on voitu katsoa kuuluvan myös työntekijän lähettäminen työterveyshuollossa tehtävään verikokeeseen, jos työntekijän epäillään olevan päihtynyt työaikana.
Lainsäädännön puuttuessa oikeusasiamies toteaa suhtautuvansa varauksella seulonta- tai pistokoetyyppisiin alkoholin käyttöä mittaaviin testeihin.
Oikeusasiamies on toimittanut ratkaisunsa työ- ja elinkeinoministeriön tietoon. Päätöksessä huomautetaan, että eduskunta on kahdesti kehottanut antamaan ehdotuksen alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi päätöksen kantelusta, jonka Ammattiliitto Jytyn jäsenliitto Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL teki. Kantelun valmisteli Jytyn työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiainen ja se koski hyvinvointialueen työterveyshuollon tekemää PEth-testiä työntekijälleen.
Jytyssä nähdään, että on tärkeää erottaa toisistaan työssä ilmeneviin päihdeongelmiin puuttuminen ja työntekijän vapaa-aikaan ulottuva valvonta.
– Jyty ei vähättele alkoholiongelmiin puuttumisen tärkeyttä. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole hyväksyttävää olla työssä. Monissa tehtävissä työturvallisuus edellyttää vireyttä, jota myös krapula heikentää, pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkolasanoo.
– Tässä testauksessa työnantajan valvonta ulottuu kuitenkin pitkälle työntekijän vapaa-aikaan. Vapaa-ajan käyttäytyminen kuuluu lähtökohtaisesti yksityiselämän piiriin, ellei se vaikuta työntekoon. Jos työpaikalla herää perusteltu epäily päihdeongelmasta, voidaan ryhtyä päihdeohjelman mukaisiin toimiin, Jaakkola sanoo.
Jaakkolan mukaan oikeusasiamiehen ratkaisusta käy ilmi, ettei PEth-testistä kieltäytymisestä itsessään voi aiheutua työntekijälle seurauksia. Tilanne on toinen, jos työntekijän alkoholiongelmasta on muutoin viitteitä.
Kantelun taustalla oli tapaus, jossa työntekijälle tehtiin testi hänen tietämättään ja ilman hänen suostumustaan.
– Samaan aikaan saimme eri puolilta Suomea tietoa siitä, että PEth-testejä tehdään paljon ilman, että työntekijät tietävät, mitä heiltä tutkitaan. Katsoimme, että testattavat olivat kohtuuttomassa tilanteessa, kertoo työmarkkina-asiantuntija Juha Rautiainen.
– PEth-testi on hyvä osa hoitoonohjausta, kun henkilö on antanut testaamiseen suostumuksensa ja sitoutunut prosessiin. Testiä ei voi käyttää mielivaltaisesti, Rautiainen täydentää.
Työpaikalla tehtävä puhallustesti on aina vapaaehtoinen, eikä kieltäytymistä voida pitää osoituksena päihtymyksestä.
Jos alkoholin käytön epäillään heikentävän työntekijän työkykyä, tilanne arvioidaan ensisijaisesti havaintojen perusteella. Vapaaehtoinen puhallustesti perustuu työsuojelullisiin näkökohtiin, eikä siitä ole erillistä lainsäädäntöä. Tämän takia työntekijää ei voida velvoittaa puhaltamaan.
Puhallustesti perustuu aina vapaaehtoisuuteen, eikä siitä kieltäytymistä voida pitää osoituksena siitä, että työntekijä olisi alkoholin vaikutuksen alainen. Jos työntekijän työkyvyn arvioidaan havaintojen perusteella alentuneen, työnantaja voi kieltää työnteon.
Joissakin tehtävissä, kuten kuljetustehtävissä, alkoholin vaikutuksen alaisena työskentely voi olla rikos. Tällöin mahdollisen päihtymyksen selvittäminen kuuluu poliisille.
Lähde: Työturvallisuuskeskus
Voimassa oleva lainsäädäntö ei sisällä yleisesti sovellettavia, nimenomaan työelämän alkoholitestausta koskevia säännöksiä. Huumausainetestauksesta sen sijaan säädetään erikseen.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sääntelee huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä työpaikalla. Käytännössä laki määrittää, milloin huumausainetestiä voidaan edellyttää työhönoton yhteydessä tai työsuhteen aikana. Työntekijä toimittaa testistä saamansa todistuksen työnantajalle.
Työnantaja ei voi vaatia huumausainetestiä koskevaa todistusta, ellei työpaikalla ole päihdeohjelmaa. Ohjelmassa on hyvä määritellä huumausainetestaukseen liittyvät menettelytavat. Lisäksi yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä tehtävät, joissa työntekijä on velvollinen toimittamaan tai voi suostumuksensa perusteella toimittaa todistuksen työnantajalle.
Huumausainetesti voidaan tehdä myös osana terveystarkastusta. Tällöin työnantajalle annetaan yleinen lausunto työntekijän työkyvystä, eikä siinä eritellä huumausaineiden käyttöä.
Jos työntekijän epäillään työskentelevän huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai olevan huumeriippuvainen, työnantaja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä vaatia huumausainetestiä koskevan todistuksen.