Ilmoittautuminen käynnissä
Tunteet ja järki sopivat yhteen
Jokaisen kannattaa harjoitella tunnetaitoja eli tunteiden havaitsemista, nimeämistä ja säätelyä.
Tunnetaitojen perusta on omien tunteiden havaitseminen ja nimeäminen. Nimeäminen antaa etäisyyttä tunteeseen ja auttaa seuraavalle tasolle, tunteiden säätelyyn ja ilmaisuun. Tunteet tarvitsevat rinnalleen ajattelua ja järkeä.
– Kaikki tunteet ovat sallittuja, toisin kuin se, että reagoimme toisia vahingoittaen, sanallisesti tai muuten, sairaanhoitaja (AMK), TtM ja tohtorikoulutettava Mari Seppänen huomauttaa.
Hän korostaa, että hyvistä tunnetaidoista on hyötyä kaikissa töissä, joissa kohdataan muita ihmisiä – mukaan lukien omat työkaverit.
– Tunnetaidot mahdollistavat esimerkiksi sujuvan kommunikaation ja kontaktin, auttavat ihmisiä toimimaan paremmin yhdessä.
Kaikki tunteet ovat sallittuja, toisin kuin se, että reagoimme toisia vahingoittaen.
Tunnetaidot suojaavat myös siltä, että tunne alkaa hallita ihmistä.
– Vaikkapa kasvatustyössä voi olla vaarana, että työntekijä kuormittuu liikaa perheiden tilanteesta.
Seppäseltä on ilmestynyt vuonna 2021 kirja Tunnetaidot voimavarana – Opas sosiaali- ja terveysalalle.
Tunnetaitoja opitaan erityisesti lapsena ja nuorena. Mutta aikuisiälläkin pystyy suorittamaan vielä paljon täydentäviä opintoja. Kukaan meistä ei ole täysinoppinut tunnetaitojen mestari.
Tärkeää on yrittää hahmottaa, miltä itsestä missäkin tilanteessa tuntuu ja miksi, taustalla on usein jokin tarve.
– Hankalassa tilanteessa on hyvä reagoida vasta sitten, kun on ensiksi laskenut kymmeneen.
Hankalassa tilanteessa on hyvä reagoida vasta sitten, kun on ensiksi laskenut kymmeneen.
Lapset ja nuoret tarvitsevat tunnetaitojen opiskelussa tukea. Tärkeää on tavallinen vuorovaikutuksellinen arki aikuisen kanssa.
– Opettajat ja ohjaajat voivat harjoitella lasten kanssa myös tunteiden nimeämiseen, ilmaisuun tai säätelyyn liittyviä taitoja, esimerkiksi tunnetaitopelien ja -leikkien avulla.
Edellytykset hyvään kohtaamiseen ovat olemassa, kun on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja pysähtyy kuuntelemaan häntä.
Seppänen korostaa erityisesti aitouden ja todellisen läsnäolon merkitystä. Tämä pätee lasten ja nuorten kohdalla, mutta myös aikuisten kohtaamisissa. Läsnäolo näkyy esimerkiksi katsekontaktina, kuuntelemisena ja tarkentavina kysymyksinä.
– Edellytykset hyvään kohtaamiseen ovat olemassa, kun on aidosti kiinnostunut toisesta ihmisestä ja pysähtyy kuuntelemaan häntä.